27.1.2016

Ensinnäkin, me North Patrolissa pidämme tärkeänä sitä työtä mitä Hansel tekee. On hienoa, että meillä on keskitetty yksikkö, joka pyrkii kilpailuttamaan julkishallinnolle hyviä sopimuksia. Hansel auttaa valtavasti siinä mikä oli aiemmin pahasti pielessä, kun kaikki julkishallinnon yksiköt kilpailuttivat jokaisen murohankinnan ja läppärin ostamisen erikseen.

En kuitenkaan pidä nykyistä Hanselin tapaa kilpailuttaa tietojärjestelmien tekijöitä erityisen hyvänä mallina. Itse asiassa pidän sitä melko katastrofaalisen surkeana mallina. Enkä sano tätä sen takia, että North Patrol ei ole mukana Hanselin puitesopimuksissa, vaan sanon tämän siitä näkökulmasta, että me olemme usein epäsuorasti Hanselin asiakkaita. Autamme julkishallinnon asiakkaitamme verkkopalvelu- ja asiointiratkaisujen kilpailutuksissa, ja tätä kautta keskustelemme Hanselista eri yhteyksissä joka viikko.

Meidän näkökökulmastamme Hansel ei yritä tarpeeksi, ja tämän seurauksena myös kansalaisten digitaalisia palveluita kehittävät julkishallinnon organisaatiot päätyvät liian usein menemään siitä mistä aita on matalin.

Mistä on kyse? Hansel kilpailuttaa neljän vuoden välein puitesopimustoimittajia valtiolle. Tietojärjestelmäosaajien ostamisen kannalta tärkein puitejärjestely on IT-konsultointi 2015-2019, jossa on seitsemän (7) alakategoriaa (esim. ”määrittely- ja arkkitehtuuripalvelut”, ”ratkaisukehitys ja ylläpito”). Puitejärjestelyyn valittavat kumppanit valitaan pääosin asiantuntijoiden kokemuksen ja esim. sertifikaattien perusteella. Hansel on valtion omistama osakeyhtiö.

Hansel keskittyy vain hintojen painamiseen alas

Ensinnäkin, Hansel kilpailuttaa IT-palveluiden puitesopimuksia äärimmäisen hintavetoisesti, eikä jaksa perehtyä eri osa-alueiden yksityiskohtiin riittävästi, jotta saisi laadullisia eroja tarjoajien välille. Tämä johtaa jatkuvasti siihen, että Hanselin puitesopimuksissa on todella kummallisia ryhmityksiä ja yrityksiä sellaisissa kategorioissa, joissa näiden yritysten ei todellakaan pitäisi olla. Ja käänteisesti, monesta kategoriasta puuttuvat kaikki ne todella hyvät sen alueen firmat. Tämä ei ole kovin hyvä yhdistelmä sen suhteen, että julkishallinnossa pitäisi tehostaa toimintaa ja rakentaa laadukkaita digitaalisia palveluita.

En sinänsä vastusta hintavetoisuutta. Pidän tärkeänä sitä, että julkishallinnossa ostetaan tiukasti kilpailutetuilla hinnoilla myös koodaamista. Julkishallinto on iso ostaja, ja kyllä monien toimittajien listahinnoissa on puristamista. Silti nykyinen painotus hinnan suuntaan tuntuu niin kovalta, että on vaikea nähdä julkishallinnon saavan hyvää osaamista niillä päivähinnoilla millä kisat voitetaan.

On ihan hieno suoritus, että julkishallinto ostaa parhaimmillaan 50% alemmalla hinnalla kuin yksityinen sektori, mutta käytännössä tämä johtaa siihen, että ne oikeasti hyvät tyypit pistetään aina yksityisen sektorin projekteihin, ei julkishallintoon – eikä tällöin suhteellinen menetys laadussa ole 50%, vaan paljon enemmän.

Pitkät sopimukset luovat portinvartijailmiön

Toisekseen, nykyisessä mallissa puitesopimuksien pituus on aivan käsittämätön. Neljässä vuodessa tapahtuu tällä alalla todella paljon. Neljän vuoden diili on myös niin iso keikkamahdollisuus, että se väistämättä suosii isoja taloja, joilla on isot myyntiyksiköt. Mukaan pääsee toki aina myös muutamia pienempiä onnekkaita, joiden myynti osaa rakentaa Hanselin excelissä menestyvän alihankintaketjun. Vähintään näihin neljän vuoden jaksoihin pitäisi saada vaihtuvuutta jakson aikana, koska nyt pieni joukko toimittajia pääsee leikkimään portinvartijaa neljän vuoden ajan.

Liian pitkien puitesopimuksien ongelmaa korostaa vielä se, että alihankkijoiden käyttö ja ketjutus on karannut aivan käpälästä. Puitesopimuksien sisälle päässeet toimittajat käyttävät alihankkijoitaan paikoitellen todella laajasti saadakseen projekteja. Nämä portinvartijat kaapivat sitten prosentteja jokaisesta laskutetusta tunnista.

Uusimmassa Hanselin kierroksessa alihankkijoiden käyttö vapautettiin lopulta aivan koomisesti, ja tämän seurauksena portinvartijailmiö vain  korostuu entisestään nykyisellä kaudella.

Pimeys kannustaa laiskuuteen

Kolmanneksi, puitesopimuksien täysi läpinäkymättömyys johtaa todella huonoihin tarjouspyyntöihin asiakkailta sekä vasemmalla kädellä tehtyihin tarjouksiin toimittajilta. Puitesopimuksien sisällä tapahtuvasta toiminnastahan ei tarvitse raportoida mihinkään, eikä siellä tapahtuvia asioita voi viedä markkinaoikeuteenkaan. Tämä on tietysti lähes koomista, koska puitesopimuksien sisällä ostetaan miljoonilla ja miljoonilla euroilla koko ajan.

Valtavia projekteja ostetaan ja myydään todella kevyellä dokumentaatiolla. Erityisesti Hanselin malli on johtanut kevyiden (ja huonojen) tarjouspyyntöjen yleistymiseen, jolloin asiakkaan asema on yleensä hyvin heikko riitatilanteissa.

Puitesopimuksien “pimeys” on tietysti aivan harkittua, koska hankintalaissa puitesopimusjärjestelyt on tarkoitettu organisaatiokohtaisiksi ja melko rajatuiksi. Hansel kuitenkin kilpailuttaa lähes koko julkishallinnon tasolla ja erittäin laveilla kategorioilla, jolloin Hanselin kilpailuttamille puitesopimuksille ei pitäisi sallia samaa piilottelua.

Kaikki tämä tietysti herättää kysymyksen, että miksi meillä ylipäätään on hankintalaki, jos valtion oma yksikkö auttaa julkishallintoa ostamaan ilman hankintalain noudattamista?

Onko Hansel hankintalain kiertämisorganisaatio?

Ainakin IT-alalla näin näyttää olevan, koska käytännössä puitesopimustasolla sovitaan niin löysästi asioista, että kaikki todellinen neuvottelu toimituksista tapahtuu ns. minikilpailutuksien kautta puitesopimuksen sisällä – täysin kaiken valvonnan, julkisuuden ja raportointivelvollisuuden ulottumattomissa.

Puitesopimukseen päässeillä toimittajilla ei myöskään ole mitään velvollisuutta osallistua tarjouskisoihin, joten käytännössä jokaisessa kategoriassa on mukana kyttäilijöitä, jotka iskevät kiinni vasta kun näkevät riittävän mehukkaan tarjouspyynnön, jossa riskien ja vastuiden määrä on riittävän rajallinen.

Hansel tekee karhunpalveluksen julkishallinnolle

Hansel on varmasti helpottanut julkishallinnon ostajia heidän työssään, mutta parantaako tällainen auttaminen isossa kuvassa julkishallinnon tuottamien digitaalisten palveluiden tasoa?

Väitän, että Hansel tekee karhunpalveluksen julkishallinnolle, ja todennäköisesti tämän asian aiheuttamiin ongelmiin havahdutaan vasta vuosien päästä.

Hansel vaikeuttaa erikoistuneiden toimittajien pärjäämistä tässä maassa, ja yhä enemmän jakaa toimittajakenttää niihin jotka pärjäävät yksityisen sektorin palvelemisessa, ja niihin sekatavarataloihin jotka raapivat keikkaa julkishallinnon äärimmilleen hintakilpailutetuista projekteista.

Lopuksi on todettava, että tämä ei olisi näin iso ongelma, jos julkishallinnossa Hanselin puutteet tiedostettaisiin paremmin, ja rohkeasti ohitettaisiin Hansel tilanteissa joissa sen kautta ei katsota löytyvän tarpeeksi hyviä toimittajia. Mikään lakihan ei pakota ostamaan IT-palveluita Hanselin kautta, ja monessa tapauksessa parempaan lopputulokseen päästäisiin tekemällä hankinta tavallisena julkisena hankintana.

Käytännössä julkishallinnon hankintayksiköt tulkitsevat asiaa siten, että Hanselista pitää ostaa aina kun mahdollista, vaikka sieltä ei löytyisikään sitä parasta osaamista. Tämäkin tulkinta vain entisestään edistää julkishallinnon käytössä olevan IT-osaamisen keskinkertaistumista, ja korostaa tarvetta sille että Hanselin tulisi ryhtyä toteuttamaan omaa tehtäväänsä paremmin – tai viestiä selvästi missä tilanteissa tavallinen julkinen hankinta palvelisi asiakasta paremmin.

Tämän kirjoituksen perimmäinen tarkoitus ei ole kehottaa julkishallintoa välttelemään Hanselia, vaan tarkoitus on kannustaa Hanselia tekemään parempia kilpailutuksia, tekemään niitä useammin ja erityisesti tarkemmin rajatuille alueille. Tämän lisäksi Hanselia käyttävien asiakkaiden tulisi panostaa enemmän hankinnan valmisteluun myös puitejärjestelyjen sisällä.

Nykyinen malli on yksinkertaisesti huono suoritus, joka aiheuttaa enemmän lieveilmiöitä kuin ratkaisee todellista ongelmaa – eli sitä miten julkishallinto saisi ostettua parempaa IT-osaamista helpommin ja halvemmalla.

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.