24.11.2016

Olin lokakuussa puhumassa seminaarissa otsikolla: ”mitä ottaa huomioon modernin CMS:n hankinnassa?”. Oli yllättävän haastavaa itsellekin määritellä, että mikä se CMS oikeastaan edes tänä päivänä on. Webin luonne kun on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti. Staattisista html-sivuista on siirrytty maailmaan, jota hallitsevat sosiaaliset mediat, web-sovellukset ja verkkokaupat. Moninaistumisen myötä erilaisten teknologioiden kirjo on räjähtänyt, ja yhä useammin oman verkkopalvelun hallintajärjestelmä on asiakkaan näkökulmasta kokoelma erilaisia työkaluja. Voisi jopa sanoa, että ”moderni CMS” on hyvin yhteentoimiva kokoelma työkaluja, ei yksittäinen järjestelmä.

Perttu Tolvanen : Mitä ottaa huomioon modernin CMS:n hankinnassa (video, 20min)

Keskeisiä poimintoja puheenvuorosta:

  1. Forrester, Gartner ym. isot tutkimuslaitokset listaavat CMS:ia edelleen melko jenkkikeskeisesti ja todella isojen yritysten näkökulmasta. Nämä ranking-mallit myös arvostavat laajoja tuoteperheitä enemmän kuin erikoistuneita työkaluja. Myös avoimen koodin järjestelmillä on vaikea päästä näihin listauksiin, koska avoimen koodin järjestelmillä ei ole välttämättä yksittäistä, hallitsevaa taustatahoa. Moni avoimen koodin järjestelmä myös rakentuu pienistä palasista, ja isojen tutkimuslaitosten kannalta tätä mallia on vaikea verrata isoihin kaupallisiin tuoteperheisiin. Onkin hyvin kiistanalaista väittää, että nämä listaukset jotenkin edustaisivat ”modernin CMS:n” mallia. Enemmänkin ne arvioivat isoja tuoteperheitä (kuten Adobe, Sitecore), jotka ratkaisevat lähinnä todella isojen yritysten sisällönhallintahaasteita. Tämä vinouma tulee ostajien huomioida.
  2. Sisällönhallintajärjestelmät ja verkkopalveluiden kehitys vaatii edelleen osaavia kumppaneita, ja kumppaneiden on usein hyödyllistä tulla kohtuullisen läheltä jotta yhteistyö toimii. Täten kumppanikenttä Suomessa on tärkeä valintaperuste useimmille asiakkaille – nyt ja jatkossa. Tästä syystä myös CMS-järjestelmien ja verkkokauppajärjestelmien markkina on Suomessa kohtuullisen rajallinen, eikä valintaa yleensä tehdä kymmenistä eri vaihtoehdoista. Suomessa puhutaan selkeästi eniten WordPressistä, Drupalista, Episerveristä, Liferaysta ja Magentosta. Muillakin järjestelmillä toki tehdään (esim. Sitecore, IBM, hybris), isojakin projekteja, mutta lukumääräisesti muiden kohdalla puhutaan yleensä alle kymmenestä projektista vuodessa, mahdollisesti vain muutamista uusista projekteista. Usein tarvitaan myös tekijöitä räätälöidyille sovelluksille tai integraatioiden tarvitsemalle rajapintakerrokselle, jolloin haetaan erityisesti räätälöityihin web-sovelluksiin erikoistuneita tekijöitä.
  3. Erilaisten ”teknologiakategorioiden” määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Asennettavien alustaratkaisujen ja räätälöityjen ohjelmistojen rinnalle on tullut pitkälle tuotteistettuja ratkaisuja sekä täysin palveluna käytettäviä ohjelmistoja. Esimerkiksi digimarkkinointiin ja markkinoinnin automaatioon erikoistuneita ohjelmistoja on Suomessakin tarjolla kymmenittäin, ja näitä voi käyttää jopa erittäin tehokkaasti omien räätälöityjen palveluiden tukipalveluina. Haasteena käytännössä on juuri näiden erilaisten ratkaisujen yhdistely, ja yhteistoiminta. Miten saada edulliset valmistuotteet toimimaan yhteen erittäin kalliilla koodatun räätälöidyn verkkokaupan kanssa?
  4. Laajojen verkkopalvelukokonaisuuksien uudistuksissa korostuu nykyisin kokonaisarkkitehtuuri, jossa eri järjestelmien ja räätälöityjen osien välinen yhteistoiminta on suunniteltu järkevästi. Selkeä kokonaisarkkitehtuuri määrittää eri järjestelmien roolit ja tehtävät ja huomioi niiden erilaiset kehitystiekartat. Sitten kun kokonaiskuva omista palveluista on olemassa, voi lähteä turvallisin mielin konseptoimaan asiakkaille näkyviä toimintoja ja näkymiä. Tätä voi pitää myös perusasiana ketterän kehityksen näkökulmasta. Iteratiivista ja nopeata kehitystä on helpompi tehdä kun ympärillä oleva kokonaiskuva on selkeä, ja eri järjestelmien roolitus mietitty.
  5. Yksittäisten palveluiden konseptointia ei kannata tehdä liian aikaisin, vaan ensin tulee määritellä digitaalisten palveluiden kokonaiskuva, keskeisimmät asiakaspolut ja näiden tavoitteet. Tämän pohjalta tehty kokonaisarkkitehtuuri antaa vahvan pohjan yksittäisten palveluiden konseptoinnille ja tekniselle toteutukselle. Lisäksi tämänkaltaista mallia voi pitää perusedellytyksenä, mikäli haluaa hyödyntää valmistuotteiden ja erilaisten tukipalveluiden rikasta maailmaa (esim. markkinoinnin automaatioon, personointiin, sosiaalisen median hallintaan, analytiikkaan liittyen).

>> Katso puheenvuoro kokonaisuudessaan

>> Slaidit SlideSharessa (kommentoituina versioina)

Seminaarin muiden puheenvuorojen videot löytyvät seminaarin organisoineen Sinisen Meteoriitin sivustolta. Seminaarin aiheena olivat modernit sisältökeskeiset verkkopalvelut, ja muut puhujat olivat mm. Vapa Medialta, Flocklerilta, Microsoftilta ja Episerveriltä.