Liferay on varsin kyvykäs portaalijärjestelmä, jota käytetään Suomessa intranet-palveluissa, erilaisissa räätälöidyissä tilauskanavissa sekä jonkin verran myös web-julkaisujärjestelmänä. Liferayn isoin kummallisuus on sen jakautuminen CE- ja EE-versioihin, ja tämä jako hämmentää asiakkaita jatkuvasti, eikä ihme.
EE (”Enterprise Edition”) on virallinen versio, johon saa virallista tukea ja joka tukee vaativampia käyttötapauksia. Jatkossa myös osa kehittyneemmistä toiminnoista tulee vain EE-versioon (kuten personointi). CE-versio (”Community Edition”) on avoimesti julkaistu versio, joka on kuitenkin aina jäljessä EE-versiota, ja johon ei ole saatavilla virallista tukea tai uusimpia tietoturvapäivityksiä.
Liferayn liiketoiminnan näkökulmasta CE-versio onkin käytännössä vain kokeilukäyttöön tarkoitettu versio. Lisäksi se antaa Liferayn markkinointiosastolle kyseenalaisen oikeuden mainostaa Liferayta avoimen koodin vaihtoehtona (vaikka EE ei ole avointa koodia). Samaa mallia käyttävät monet muutkin kaupalliset ohjelmistotoimijat (esim. Magnolia), mutta Liferayn kumppanikenttä käyttää CE-versiota poikkeuksellisen laajasti. Yleensä vastaavan mallin kohdalla CE-versiota pidetään avoimemmin kokeiluversiona tai pelkästään tuotekehityksen ja testauksen tehostamiseksi tehtynä versiona. Esimerkiksi termiä ”community supported development” käytetään alalla kuvaamaan tällaisia malleja. Avoimesta koodista ei välttämättä maailmalla puhuta näiden mallien yhteydessä lainkaan.
Liferayn malli onkin monella tapaa tyypillinen. CE-versiota ei voi helposti päivittää EE:hen eikä siihen saa virallisia tietoturvapäivityksiä, koska sitä ei ole oikeasti tarkoitettu todella vaativien palveluiden käyttöön. CE on kokeiluversio, jotta Liferaysta kiinnostuneet tahot voivat tehdä ensimmäiset pilottitoteutukset ilman minkäänlaisia lisenssi-investointeja. Sama malli on ollut olemassa kaupallisilla järjestelmätoimittajilla jo kymmeniä vuosia (esim. Oracle, IBM, Microsoft), mutta aiemmin näitä kokeiluversioita ei ole samassa mittakaavassa yritetty käyttää myös tuotantokäytössä (noh, ehkä SharePointin ilmaista Foundation -versiota Suomessa kyllä yritettiin myös…).
Liferay CE:tä kuitenkin käytetään Suomessa isoissakin palveluissa, ja monet integraattorit suosittelevat aktiivisesti CE-versiota asiakkailleen, jopa silloin kun asiakas on jo alustavasti valinnut EE-version. Tämä on todella kyseenalaista toimintaa integraattoreilta, mutta valitettavasti Liferay on itse osittain aiheuttanut tämän tilanteen omalla toiminnallaan.
EE-leiri vastaan CE-leiri
Liferayn kumppanikenttä on nimittäin täysin jakautunut EE- ja CE-leireihin. Tämä jakautuminen johtuu siitä, että viralliset Liferay-kumppanit eivät saisi työskennellä CE-versioiden kanssa ollenkaan.
Tämä on käytännössä todella kummallinen malli, jonka etuja on vaikea ymmärtää.
Asiakkaiden kannalta tilanne on erityisen haastava, koska mallin seurauksena kaikilla Liferay-kumppaneilla on tavallaan ”oma agenda”. EE-kumppanit suosivat EE-versiota, koska ovat virallisia kumppaneita, eivätkä voi kumppanisopimuksen johdosta käytännössä tehdä CE-projekteja. Näitä virallisia kumppaneita ovat Suomessa Ambientia ja Arcusys, jotka ovat myös selkeästi kokeneimmat Liferay-kumppanit Suomessa.
Jos asiakas siis päätyy CE-versioon, niin isoimmat kokeneimpien Liferay-osaajien keskittymät eivät voi osallistua tarjouskilpailuun projektista, eivätkä ratkaisujen jatkokehitykseenkään.
Ilman virallista kumppanistatusta Liferay-projekteja kuitenkin tekee Suomessa iso joukko integraattoreita, ja monet näistä ovat hyvinkin kokeneita Liferay-kumppaneita. Esimerkiksi Solita, Digia, CGI, Visma, Ch5 Finland ja monet muut tahot tekevät Liferaylla paljon projekteja, ja ovat tehneet jo vuosia. Ei CE-version kanssa siis pulaan joudu, mutta silti valinta rajaa ison joukon ykkösketjun osaajia kokonaan mahdollisuuksista pois.
Nämä ”epäviralliset Liferay-kumppanit” voivat tehdä projekteja niin CE- kuin EE-versioilla. Täten nämä villit kumppanit myös monesti ”auttavat” asiakkaita valitsemaan itselleen sopivimman version. Valitettavasti heilläkin vain sattuu olemaan varsin hyviä syitä suositella erityisesti toista versiota.
Villeille kumppaneille CE-version suosittelu on nimittäin liiketaloudellisesti ja kilpailuteknisesti varsin järkevää, koska jos asiakas päättää valita CE:n, niin pahimmat kilpakumppanit eivät voi osallistua kilpailuun lainkaan. Lisäksi CE:n kanssa toimiessa ylläpito on aina paljon parempi diili, koska tietoturvapäivitykset ja kaikenlaiset pienkorjaukset täytyy asiakkaan itse maksaa, ellei halua odottaa seuraavaa CE:n isoa päivitystä (joita tulee ehkä noin kerran vuodessa). Tietoturvan suhteen CE:n kohdalla asiakas siis joko ottaa kovan riskin, tai sitten maksaa omalle kumppanilleen tasaisesti ilmenevien aukkojen paikkauksesta – useimmat maksavat kiltisti.
CE:n ylläpito on rahakkaampaa integraattoreille
Ei siis ihme, että monet näistä integraattoreista suosittelevat mielellään CE:tä asiakkaille, koska lisenssimaksujen sijasta asiakkaan rahat siirtyvät integraattorin tilille.
Tämä ongelma on Liferayn itsensä aiheuttama, mutta vaikka Liferay korjaisi malliaan, niin ongelma ei aivan poistuisi. Aina löytyy integraattoreita, jotka näkevät nämä CE- ym. kokeiluversiot mahdollisuutena saada isompi osuus asiakkaiden rahoista.
Joskus näitä CE-versioita on myös järkevää käyttää, etenkin pienemmissä käyttötapauksissa, joissa kenties vasta koetellaan uuden teknologian sopivuutta. CE-versioilla on siis paikkansa tässä maailmassa, mutta todelliseen tuotantokäyttöön näitä ei pitäisi useimmissa tapauksissa käyttää. Ainut todella hyvä syy käyttää CE-versiota on jonkinlainen koekäyttö, korkeintaan vakava pilotointi.
Järkeviä rajatapauksia voivat olla myös tilanteet, joissa ei tarvita Liferaysta muuta kuin portaalikehystä, jonka läpi esitetään täysin räätälinä tehtyjä Java-sovelluksia. Esimerkiksi finanssialalla voi olla tällaisia tilanteita, kun halutaan korvata vanhentuneita portaalikehyksiä (esim. Oraclen tai IBM:n), mutta ei haluta koskea varsinaisiin liiketoimintasovelluksiin.
Uusien palveluiden kohdalla CE-version käyttöä on hyvin vaikea ymmärtää. Etenkin jos CE-versiolla yrittää vain säästää rahaa, niin on jo ylipäätään valinnut väärän teknologian omalle budjetilleen.
Liferay CE:tä ei pitäisi perustella avoimella koodilla
Avoimella koodilla perustelu on taas aivan naurettavaa, koska käytännössä Liferayta kehittää yksi yritys, eikä todellista yhteisöllistä kehitystä ole lainkaan (verrattuna esim. Drupaliin tai WordPressiin).
CE-versiota käyttämällä altistaa myös itsensä pahimmillaan huomattaville tietoturvariskeille, sekä ylipäätään riskeille liittyen vaikeasti ennustettavaan jatkokehitykseen. CE:n kehityshän on täysin Liferay-yhtiön hyvän tahdon varassa, eikä isoa Liferay-ympäristöä siirretä CE:stä EE:hen mitenkään erityisen helposti.
Ilmaisen maistiaisen varaan ei mitään toiminnalle kriittisiä palveluita tulisi rakentaa.
Jos Liferayta aikoo käyttää vakavissaan, pitäisi käyttää EE-versiota.
Liferaysta kirjoitettua aiemmin:
- Liferay DXP – huulipunaa possulla
- Asiointipalvelut ja teknologiavalinnat
- Verkkokauppojen konseptit ja näihin sopivat järjestelmät
- Paras Liferay-toteutuksemme – Toteuttajat kertovat
- Liferayn vahvuudet ja heikkoudet – Toteuttajat kertovat
- Liferay intranet-alustana
- Suomen erikoisuuksia: Liferay on suosittu web-julkaisujärjestelmä
- YJA puhuttaa ja pelottaa valtionhallinnossa
7.3.2017 at 11:24
Nyt oli kyllä tässä jutussa muutama aika iso asia virhe. Nykyisinhän on vain Liferay DXP (kaupallinen versio) ja Liferay Portal CE (LGPL lisenssoitu yhteisö versio). Vaikka DXP ei ole lisenssoitu avoimenlähdekoodin lisenssillä on sen lähdekoodi silti saatavissa niille joilla on siihen subscription.
CE version voi päivittää kaupalliseen versioon ja siihen on tuettu migraatio polku. CE:hen myöskin julkaistaan tietoturvapäivityksiä, mutta se sisältää vain vakavimpiin ongelmiin ja kaupalliseen versioon julkaistaan nämä päivitykset aiemmin. CE:hen nuo tulee vasta kun havoittuvuudesta tiedotetaan julkisesti.
CE:n käytöstä mihinkään oikeisiin projekteihin olen aika samoilla linjoilla ja hiljattain julkaisinkin top 3 listan minkä vuoksi Liferay projektit epäonnistuu ja CE:n käyttö oli heti numero 2.
TykkääTykkää
15.3.2017 at 09:26
Kiitos kommentista, Mika. Hyvä pointti tuosta kaupallisen version nimestä, eli EE on tosiaankin nimetty nyt trendikkäämmin DXP:ksi 🙂 Se kyllä oli tiedossa, ja olisin tietysti voinut mainita tuon asian jutussa, koska tietoisesti käytin EE-termiä enkä DXP:tä, koska EE on selkeästi vielä se tunnetumpi termi.
Se, että lähdekoodin saa tutkittavakseen maksamalla teille vuosimaksuja ei minusta kyllä mitenkään olennaisesti muuta sitä faktaa, että mistään avoimesta koodista ei ole kysymys. Se, että maksava asiakas saa auditoida toimittajan tekemää alkuperäistä koodia, ei ole varsinaisesti mikään uutispommi 🙂 Reilu malli teiltä, mutta ei vielä mitään sellaista toimintaa, josta voisi käyttää termiä avoin lähdekoodi.
Tuo ”migraatiopolku” on mun mielestä tyypillistä alan slangia, joka ei useimmiten tarkoita yhtään mitään. Tokihan CE-versiosta voi riittävällä määrällä kahvia ja energiajuomaa tehdä EE-version, mutta tavallaan juuri tuo ”migraatiopolku” kertoo minusta sen, että sellaista asiakkaiden haaveilemaa ”päivitystyökalua” ei ole olemassa – eikä tosiaan Liferayn kannalta sellaisen tarjoaminen olisi edes järkevää.
Kiitos tarkennuksista, ymmärrän että Liferayn näkökulmasta asioita mielellään kuvailisi ”kauniimmin” 🙂
TykkääTykkää
15.3.2017 at 09:53
Niin korjattakoon, että en ole kommentoimassa Liferayn nimissä sillä en ole enää edes Liferaylla töissä vaan olen nykyisin itsenäinen konsultti.
Liferayllahan on nimenomaan omissa intresseissä tukea CE:stä maksulliseen versioon siirtymistä ja ainakin tähän asti se on ollut tuettu eli jos tulee ongelma tuki auttaa. Ainoa rajoitus muistaakseni oli se että tuetaan aina tietystä CE versiosta tiettyyn EE/DXP versioon upgradea.
TykkääTykkää
10.3.2017 at 08:11
Artikkeli oli pääosin hyvä ja osuva kuvaus Liferay markkinatilanteesta Suomessa. Kuten kuvasitkin EE version käyttö on helppo perustella jo pelkästään virallisten päivitysten tuomalla arvolla, mutta CE on integraattorille kannattavampi.
Perttu, olen hämmentynyt 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
15.3.2017 at 09:15
Kyselin Liferay:n suunnasta tuosta kumppanitilanteesta ajantasaista tietoa. Virallisesti verkossa kun vain Ambientia on mainittu virallisena kumppanina. Kuulemma tilanne on tällä hetkellä se, että Suomessa on neljä virallista kumppania. Nämä ovat: Ambientia (Platinium-taso), Arcusys (Platinium-taso), CGI (Gold-taso), Nortal (Silver-taso).
TykkääTykkää