13.11.2017

Julkaisujärjestelmillä on maineensa, mutta vastaako mielikuva todellisuutta? Julkaisujärjestelmien kirjo on suuri, ja kaikilla on omat ominaispiirteensä. Suomessa julkaisujärjestelmäkenttää hallitsevat avoimen lähdekoodiin perustuvat WordPress ja Drupal, sekä lisenssipohjainen Episerver. Miten näiden ylläpitokokemus eroavat toisistaan?

Monet sisällöntuottajat mieltävät Drupalin kankeaksi ja vaikeasti ylläpidettäväksi, WordPressistä ajatellaan, että se on notkea ja helppokäyttöinen ja Episerverin wysiwygiin nojaava ylläpitokokemus se vasta fantastisen helppo onkin. Todellisuus ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.

Eri julkaisujärjestelmillä eri vahvuudet

WordPress ei ole enää pelkkä blogialusta, vaan siitä on tullut varteenotettava vaihtoehto myös isoihin verkkosivutoteutuksiin. WordPressin maine notkeana ja helppokäyttöisenä järjestelmänä perustuu kuitenkin pieniin blogimaisiin saitteihin, joita varten se on alun perin tehty. Vaikka WP:llä tehdään nykyisin myös isoja ja suhteellisen monimutkaisia sivuja, WP:n ylläpitokokemus on parasta pienissä sivustoissa. WordPressin edut tulevat selkeimmin esiin sisältösivustoissa, joiden konseptit pohjautuvat artikkelimaiseen sisältövirtaan.

Siinä, missä WordPress on parhaimmillaan suhteellisen yksinkertaisten verkkosivujen alustana, Drupal on lähtökohtaisesti järeiden sivustojen julkaisujärjestelmä. Drupalin edut tulevat esiin rakenteellisesti laajoissa konsepteissa, joissa useista eri sisältötyypeistä pitää rakentaa erilaisia näkymiä. Jos halutaan sivustolle paljon automatiikkaa, Drupal on lyömätön. Drupalin ylläpitokokemus puolestaan on hyvin lomakepohjainen ja vahvimmillaan, kun sisällöt nojaavat metatietoihin. Paketista otettuna Drupalissa ei ole wysiwyg-näkymää eikä edes esikatselua, minkä vuoksi Drupalin ylläpitokokemusta jonkin verran vierastetaan.

Episerver on ruotsalainen .Net-pohjainen julkaisujärjestelmä, joka soveltuu parhaiten laajojen ja hyvin viestinnällisten verkkopalveluiden alustaksi. Episerverin edut korostuvat, kun konsepti edellyttää jatkuvaa muuttamista ja optimointia. Käyttökokemukseltaan Episerver on hyvin intuitiivinen ja nojautuu vahvasti wysiwyg-pohjaiseen esittelytapaan, mikä tekee ylläpitokokemuksesta sisällöntuottajille usein hyvin miellyttävän. Episerverin suurin heikkous on sen hinta – lisenssit maksavat monelle organisaatiolle aivan liikaa.

Joskus hankala voikin olla helpompi

Lähtökohtaisesti lähes kaikki verkkopalvelut ovat rakennettavissa millä tahansa edellä mainituista järjestelmistä, ellei hinta ole esteenä. Toinen kysymys onkin, mikä on järkevää. Julkaisujärjestelmän vahvuudet kääntyvät väärin käytettynä helposti heikkoudeksi. Kun järjestelmää lähdetään taivuttamaan sellaiseen, mihin sitä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu, ylläpitokokemus kärsii väistämättä.

Toimittajat katsovat verkkopalvelua useimmiten puhtaasti teknisestä näkökulmasta, eivätkä mieti, minkälainen ylläpitokokemus asiakkaalle syntyy. Siksi onkin tärkeää, että myös asiakas pohtii, minkälaista ylläpitokokemusta tavoitellaan, kun konseptille valitaan julkaisujärjestelmää.

Jos ison ja monimutkaisen saitin alustaksi on valittu WordPress sen näennäisen helppouden takia, voidaan loppupäässä joutua pettymään. WordPressillä rakennettu laaja sivustokokonaisuus voi näyttää vaikka kuinka hienolta ja toimivalta loppukäyttäjän näkökulmasta, mutta kun kurkistaa konepellin alle, tilanne voi olla toinen. Joskus järeämpi ja lähtökohtaisesti vaikeampi järjestelmä voi ylläpitokokemukseltaan ollakin helpompi, sen takia, että se on tarkoitukseen soveltuvampi.

Konseptin lisäksi, ylläpitokokemukseen vaikuttaa myös järjestelmän toimittaja. Eteenkin WordPress tarjoaa lukuisia eri vaihtoehtoja saman verkkopalvelun rakentamiseen, joten toimittajan osaamisella ja tavoilla on suuri merkitys lopputulokseen. Myöskin Drupalilla toteutetut sivustot voivat poiketa ylläpitoratkaisujensa osalta toisistaan varsin paljon, sillä suoraan paketista otettuna Drupal on aika raakile, jota kukin toimittaja työstää omalla tavallaan.

Ylläpitokokemukseltaan Episerver on melko samankaltainen toteutuksesta toiseen. Episerver on suunniteltu hyvin vahvasti sellaiselle henkilölle, joka ylläpitää sivustoa usein ja osaa hyödyntää Episerverin tarjoamia vaihtoehtoja. Harvoin päivittävälle Episerverin monipuolisuus voi tuntua hämmentävältä, wysiwyg-näkymästä huolimatta.

Kolme vinkkiä hyvään ylläpitokokemukseen

1) Valitse konseptille parhaiten soveltuva julkaisujärjestelmä. Vaikka olisi pyörittänyt kuinka monta pikkusivustoa tahansa WordPressillä, ja osaisi sen käytön, ison WP-saitin ylläpitokokemus on jotain aivan muuta. Purkka-liima-virityksissä ylläpitokokemus on aina vähintäänkin mielenkiintoinen. Yksinkertaisesta asiasta saa taas vaikean, jos käyttää siihen turhan järeää järjestelmää. Jos lähtökohtaisesti on mieltynyt tiettyyn julkaisujärjestelmään, kannattaa myös konsepti miettiä sen kannalta, eikä turhaan tehdä järjestelmällä sellaista, mihin sitä ei ole tarkoitettu.

2) Sivuston tulee olla helppokäyttöinen niille, jotka työskentelevät sen kanssa jatkuvasti. Web-masterin näkemys hyvästä ylläpitokokemuksesta voi poiketa sisällöntuottajan näkemyksestä, ja tässä tilanteessa kannattaa miettiä, kuka järjestelmää lähtökohtaisesti käyttää. Sivuston menestyksen kannalta on kriittistä, että aktiivisimmat päivittäjät ovat tyytyväisiä järjestelmäänsä. Kukaan ei halua tuskailla työkalujensa takia päivittäin, joten järjestelmän on ensisijaisesti palveltava super-usereitä ja heidän mielipiteet tulee ottaa huomioon.

3) Vapauta harvoin sivuja päivittävät henkilöt päivitysvastuusta. Yhä usempi organisaatio on päätynyt keskittämään sivuston ylläpidon esimerkiksi viestintään, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sisältöä ei tuoteta muualla organisaatiossa. Kaikki järjestelmät ovat opittavissa, mutta jos käytät sivustoa harvoin, helppokäyttöisinkin järjestelmä voi tuntua hankalalta. Julkaisujärjestelmät ovat kehittyneet palvelemaan ensisijaisesti super-usereita, joten hermojen säästymisen sekä konseptin ja sivuston eheyden kannalta, voi olla järkevää vapauttaa harvoin sisältöjä päivittävät henkilöt ylläpitovastuusta.

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.