Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lukkari-verkkosivualusta sai marraskuussa Saavutettavuus huomioitu -leiman. Haastattelin Kirkon viestinnän verkkopalvelutuottaja Mervi Korpiahoa leiman hankkimisesta ja sen merkityksestä saavutettavien verkkosivujen tekoon.Kirkko halusi Saavutettavuus huomioitu -leiman, koska saavutettavuus nousee Kirkon toiminnan luonteesta. Kirkon toiminta on kaikkia varten.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
8.1.2018
– Haluamme, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua myös verkossa kirkon toimintaan. Leima antaa työlle alkuvaiheessa konkreettisen tavoitteen. Leima on viesti sisäisille ja ulkoisille käyttäjille siitä, että kirkon verkkopalveluissa halutaan sitoutua saavutettavuuteen. Toivon, että leiman myötä saamme palautetta käyttäjiltä, kertoo Korpiaho.
Auditointi arvioi tärkeimmät käyttötapaukset
Saadakseen Saavutettavuus huomioitu -leiman verkkosivusto auditoidaan, jossa selvitetään, täyttääkö sivusto tärkeimmät käyttötapaukset. Auditointikriteerit on jaettu WCAG 2.0. -standardin mukaisiin kriteereihin ja lisäkriteereihin. Ensimmäisten perusteella arvioidaan muun muassa havaittavuutta, hallittavuutta, ymmärrettävyyttä ja lujatekoisuutta; toisen perusteella ymmärrettävyyttä, informaation määrää, navigointia ja käytettävyyttä.
Verkkosivuston auditoinnin Kirkolle teki pitkäaikainen yhteistyökumppani Eficode (entinen Adage), joka on ollut suunnittelemassa leiman kriteeristöä.
Auditoinnin jälkeen Kirkko sai sivuston tämänhetkisestä saavutettavuudesta raportin ja konkreettisia ohjeita verkkosivuston kehittämiseksi. Raportissa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi sivuston valikkorakenteeseen, lomakkeisiin, linkkilistoihin ja tapahtumahakuun.
– Auditointiraportti oli selkeä ja riitti sellaisenaan tekniselle toimittajalle. Tilaajan on kuitenkin hyvä itsekin perehtyä saavutettavuusauditoinnissa löydettyihin ongelmiin, jotta niitä osataan jatkossakin välttää. Hyväksymistestaus ei myöskään onnistu, jos ei ole perehtynyt tehtyihin toimenpiteisiin, kertoo Korpiaho.
Kustannukset kurissa suunnittelulla ja sopimalla
Korpiaho kertoo, että varsinainen leiman saaminen ei maksa mitään, mutta edeltävä työ ja auditointi maksavat. Hintaan vaikuttaa lähtötilanne, sillä jos käytettävyyteen on panostettu, ollaan yleensä jo lähempänä saavutettavuuttakin. Jos palvelussa on paljon erilaisia toimintoja kuten hakuja, lomakkeita tai monimutkaisia sisältöjen esitystapoja, vaatii saavutettavuuskin enemmän työtunteja. Kustannuksiin vaikuttaa myös teknisen toimittajan osaamistaso saavutettavuuden osalta kuin myös tilaajan osaaminen ratkaisuvaihtoehtojen puntaroinnissa.
Isommalla sivustolla kustannukset nousevat helposti muutamiin tuhansiin euroihin, joten työ kannattaa huomioida budjetissa. Kustannustaso kannattaa selvittää siten, että tilaa auditoinnin ensin ja sen jälkeen neuvottelee teknisen toimittajan kanssa toimenpiteiden aikatauluista ja kustannuksista. Samalla voi myös aikatauluttaa muutostyöt siten, että muutoksia tehdään osana muita kehitystoimia ominaisuus kerrallaan. Auditointiraportti on parhaimmassa tapauksessa niin suoraviivainen, että kiinteä hintakin voi olla mahdollinen tapa ostaa korjaukset. Kustannusten arvioinnissa kannattaa punnita myös riittääkö oma työ sisällöntuottajien ohjeistamiseen vai kannattaisiko hankkia koulutus muualta.
Saavutettavuus on tekniikkaa ja sisältöä
Saavutettavuus on sekä tekninen että sisällöllinen haaste. Se on myös enemmän prosessi kuin projekti. Teknisesti ei riitä, että saavutettavuus on mainittu teknisen toimittajan kanssa tehdyssä sopimuksessa, vaan tavoite tulee konkretisoida jokaisessa käyttöliittymäsuunnitelmassa ja se täytyy olla mukana testausvaiheessa.
Korpiaho kertoo, että kirkon sivustossa teknisiä muutoksia tehtiin vähitellen lähes vuoden ajan kaiken muun kehitystyön ohessa. Erittäin kriittisiä ongelmia ei sivustoilla ollut montaa, mutta kohtalaisen kriittisiä oli melko paljon. Muutokset eivät ole näkyviä, vaan liittyvät etenkin valikoiden ja lomakkeiden tekniseen toteutustapaan. Lukuselainkäyttö kannattaa olla oma käyttötapauksensa aina, kun jotain kehitetään.
Sisällöntuottajien sitoutuminen tärkeää
Toinen puoli saavutettavuuden rakentamista liittyy sisältöihin. Sisältötyössä suurin haaste on kaikkien sisällöntuottajien ohjeistaminen ja sitouttaminen.
– Teimme auditoinnin perusteella ja sen rinnalla sisällöntuottajille saavutettavuusohjeet. Pohdimme uudelleen muun muassa linkkilistojen ja infografiikan käyttöä. Parasta olisi, jos ylläpitokäyttöliittymän saisi sellaiseksi, että ylläpitäjällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin huomioida saavutettavuus. Tämä ei kuitenkaan ole kaikkien sisältöjen osalta mahdollista, toteaa Korpiaho.
–Monet todella pienet muutokset voivat olla erittäin merkittäviä joidenkin käyttäjien näkökulmasta. Esimerkiksi selkeä otsikointi ei ole suuri vaiva, mutta lukuselaimen käyttäjälle otsikointi on lähes ainut tapa hahmottaa sivun sisältöä. Selkeästi otsikoinnista ei ole kenellekään haittaa, vaan siitä hyötyvät kaikki. Sisällöissä on myös pyritty esittämään linkit, kuvat ja kaaviot saavutettavammalla tavalla, Korpiaho jatkaa.
NVDA-ruudunlukuohjelman käyttö testauksessa konkretisoi, miltä sivusto kuulostaa. Jos sisältöjen järjestykseen ei erikseen kiinnitetä huomiota, asiat saattavat luettuna kuulostaa epäloogisilta tai toisteisilta. Sisältöjen saavutettavuus ja hakukoneoptimointi ovat myös läheistä sukua keskenään. Oleelliset ja etsityimmät asiat tulisi löytyä helposti sivun otsikoista ja yläosasta.
Saavutettavuus lisää laatua
-Auditoinnin, korjausten ja testausten myötä opimme paljon saavutettavuudesta. Asiantuntijan kanssa toimiminen antoi myös varmuutta siitä, että tulkitsemme saavutettavuusvaatimuksia oikealla tavalla, summaa Korpiaho.
Korpiaho uskoo, että saavutettavuus tulee parantamaan käytettävyyttä kaikille käyttäjille. Julkaisujärjestelmien ja käyttöliittymätekniikan osalta hän toivoo, että EU-direktiivin myötä tuleva pakko ajaa vakiokäytännöt ja käyttöliittymäkirjastot sellaisiksi, että saavutettavuus syntyy helpommin ja jopa oletuksena. Verkkosisältöjen tuotannossa toivottavaa olisi, että saavutettavuus tarkoittaisi sisältöjen määrän vähenemistä eli sivuostolla opittaisiin kiteyttämään vain olennaisimmat asiat selkeästi esille.
- Saavutettavuus huomioitu -leima on Näkövammaisten liiton, Eficoden ja Yleisradion yhteistyössä kehittämä kriteeristö ja saavutettavuuden arviointimalli verkkosivustoille. Leimaa hallinnoi Näkövammaisten liitto.
- Saavutettavuus huomioitu -leima on voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen sivusto tai sovellus on arvioitava uudelleen, mikäli se ei ole säilynyt muutoksitta.
- Saavutettavuus huomioitu -auditointi tukee verkkosivuston kehittämistä vastaamaan saavutettavuusdirektiivin (EU) 2016/2102 vaatimuksia, mutta ei ole osa tulevan lainsäädännön edellyttämää valvontaa.
- Saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan 22.12.2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnan keinoista.
- Direktiivin kansalliset toimeenpanopäätökset tulee olla tehtynä 23.9.2018. Esimerkiksi uudet verkkopalvelut, jotka julkaistaan 23.9.2018 jälkeen tulee olla direktiivin mukaisia 23.9.2019; vanhat verkkopalvelut, jotka on julkaistu ennen julkaistu ennen 23.9.2018 tulee olla direktiivin mukaisia 23.9.2020 alkaen.
Lue lisää ja perehdy saavutettavuuteen
Näkövammaisten liitto ry: Saavutettavuus verkossa ja mobiililaitteissa sekä Saavutettavuus huomioitu -leima
Papunet: Saavutettavuus-sivusto ja saavutettavien verkkosivujen suunnitteluopas
Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Saavutettavuus ja ohje saavutettavien sivujen tekemisestä
Valtiovarainministeriö: Saavutettavuusdirektiivi
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Parhaat muotoiluratkaisut tuote- ja palvelusivuille (15.5.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
