Web-ostajan opas

Etenkin julkishallinnossahan tämä direktiivi tulee syksyllä aiheuttamaan paljon hikoilua ja harmaita hiuksia, koska kuten GDPR:nkin kohdalla, niin direktiiviä lukemalla ei välttämättä valaistu siitä miten asiat pitäisi käytännössä tehdä.

Käytännössä jokaisen sivuston pitäisi syksyllä itse osata määritellä mikä on riittävä saavutettavuustaso omalle palvelulle, ja tämän määrittelyn tekemiseen Virpi aikoo koulutuksessa keskittyä.

Mutta. Annetaanpa Virpin itse kertoa mistä koulutuksessa on kyse.

Mistä tässä koulutuksessa on kyse?

”EU-direktiivin osalta on kovasti kohkattu siitä, keitä se velvoittaa tai miten pian se velvoittaa tai mitä sanktiot voivat olla, mutta paljon vähemmän on puhuttu konkreettisesti siitä, mitä tämä saavutettavuuden vaatimus pitää sisällään.

Verkkosivujen julkaisijat eivät tiedä, mitä se saavutettavuus tarkoittaa, eivätkä uskalla ottaa kantaa siihen, millaista saavutettavuuden tasoa omassa palvelussa ryhdytään noudattamaan.”

Ai eikö se saavutettavuus ole siinä direktiivissä määritelty?

”Käytännössä saavutettavuuden kriteeristönä käytetään W3-konsortion WCAG-kriteeristöä (Web Content Accessibility Guidelines). Kriteeristö esittelee verkkosivujen erilaisten elementtien esteellisyyden ja esteettömyyden tekijöitä, ja antaa eri tasoisia linjauksia siitä, millaiset ratkaisut ovat saavutettavia.

Kun EU-direktiivistä on annettu tulkintoja Suomessa, ei ole mitenkään yksiselitteisesti sanottu, mitä kaikkia noista kriteereistä täytyy noudattaa, ja minkä osien verkkosivustosta täytyisi jotenkin orjallisesti noudattaa kriteeristön jotain tasoa. Direktiivin säätämisen ideana on epäilemättä nostaa esiin saavutettavuus arvokkaana ja tinkimättömänä tavoitteena – käytäntöjen suhteen lainlaatijat ovat paljon hövelimpiä.”

Eikö laki nimenomaan vaadi jotakin tiettyä, tarkkaan määriteltyä saavutettavuutta?

”Vaikka jokin verkkosivusto kuuluisi saavutettavuusdirektiivin piiriin, eihän tietenkään ole järkevää edellyttää sitä, että aivan jokainen asia verkkosivustolla olisi ehdottomasti kaikille tasapuolisesti saavutettavana?

Miten kuvaat sokealle Mona Lisa -teoksen?

Voiko interaktiivisesti toimivan valtavan infograafin muodostamisen työkaluun tarjota muuta kuin graafisen käyttöliittymän?

Jos www-sivuilla annetaan kalatalouden erityisasiantuntijoille tarkentavaa tietoa komission asetuksesta, pitäisikö tämä teksti muka kirjoittaa selkokielellä?? Ei tietenkään.”

Kuka esteettömyyskriteerit sitten määrittelee?

”Minun mielestäni jokainen palveluntarjoaja osaltaan! Kaikkien oikeustaju sanoo, että taidenäyttelyyn tai kuntosalille pitää päästä sisään myös pyörätuolilla tai korkokengillä tai valkoista keppiä käyttäen. Mutta mikä on järkevästi suunnattua palvelua millekin kohderyhmälle? Akvarellinäyttelyn järjestäjä pohtii, asentaako näyttelytilaan ääniohjauksen sokeille, tai kannattaako teosten nimet kirjoittaa Braille-kirjoituksella akvarellien viereen. Kuntosalin pyörittäjä tekee valinnan siitä, onko vaikka salin ovi niin raskas, että sisään pääsevät vain isohabaiset 🙂

Saavutettavuus ei ole ylimääräinen, tekninen kerros, joka heitetään toteutetun verkkopalvelun ylle, ja näin saataisiin taianomaisesti saavutettava verkkosivusto.

Saavutettavuus syntyy valinnoilla, priorisoinneilla ja pienillä teknisillä yksityiskohdilla siellä täällä verkkosivustoa toteutettaessa. Hyvän saavutettavuuden voi pilata koodari teknisillä ratkaisuillaan, mutta yhtä lailla esteelliset ratkaisut voivat olla konseptisuunnittelijan tai sisällöntuottajan aikaansaamia.

Ei sitä esteettömyyttä sivuille synny, jos verkkosivuston ostaja ei osaa tarkentaa vaatimuksiaan toteuttajalle, jos ostaja ei osaa varmistaa tai testata, tuliko sivuista saavutettavat, ja jos sisällöntuottajat eivät osaa tuottaa sivuille saavutettavaa sisältöä.”

Opettaako tämä koulutus nämä asiat?

”Tässä koulutuksessa käydään WCAG-kriteerit läpi käytännöllisesti ja havainnollisesti. Konkreettisten esimerkkien avulla näytetään, mitä kukin saavutettavuuden kriteeri tai vaatimus tarkoittaa.

Näin kurssille osallistuva saa käytännönläheisen käsityksen siitä, mitä ne saavutettavuusvaatimukset ovat, mitä niiden noudattaminen voi tarkoittaa, millaisia ovat hyvät käytännöt niiden noudattamiseksi, ja millaisia sudenkuoppia on ainakin syytä varoa.

Tarkoituksena on antaa hyvät eväät siihen, kuinka omat saavutettavuuden tavoitteet voi asettaa, ja kuinka niiden noudattamista voi vaatia, ostaa, testata ja ohjeistaa.”

Onko tämä koulutus jotenkin tekninen?

”Koulutus on ajateltu niille projektipäälliköille, webmastereille tai verkkosuunnittelijoille, jotka ovat vastuussa siitä, että heidän verkkosivustonsa noudattaa saavutettavuusvaatimuksia.

Koulutus ei ole tekninen, eivätkä ohjelmointiratkaisut tule siinä käsitellyiksi. Jonkin verran asioita käsitellään HTML-lähdekoodin kannalta, koska niin monet saavutettavuuskriteereistä palautuvat sen merkintäkieleen. HTML-kieltä ei kuitenkaan tarvitse osata pysyäkseen koulutuksessa kärryillä.”

Kuka koulutukseen tulisi, ja mitä hän siitä saisi?

”Osa koulutuksen sisällöistä soveltuu sisällöntuottajalle, suurempi osa taas pikemminkin suunnittelijalle, joka tekee päätöksiä vaikkapa käyttöliittymämalleista, toiminnallisuuksista ja käyttöliittymäelementeistä.

Tavoitteena on joka tapauksessa se, että tämän koulutuksen läpikäynyt suunnittelija:

• uskaltaa luoda omat saavutettavuustavoitteensa omalle verkkosivustolleen
• ymmärtää, kuinka tämä saavutettavuuden taso saadaan aikaan, ja
• osaa huolehtia siitä, että sellainen palvelusta rakennetaan.

Yhden päivän koulutukseen on aika paljon asiaa, joten päivästä on tulossa tiukka. Mutta sitäkin hyödyllisempi :-)”

Tilaa blogin ”parhaat palat” -uutiskirje, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.