14.6.2019

Selvitimme, mitä julkaisualustoja Suomen oppilaitokset käyttävät vuonna 2019. Kartoitimme 15 yliopiston, 25 ammattikorkeakoulun sekä 81 ammatillisen oppilaitoksen verkkopalvelujen julkaisujärjestelmät ja tunnistimme yhteensä 28 erilaista alustaratkaisua.

Yleisimmin käytetty julkaisujärjestelmä on WordPress, joka on muun muassa käytössä joka toisella katsauksessa mukana olevalla ammatillisella oppilaitoksella. Toiseksi yleisin Drupal dominoi erityisesti yliopistokenttää.

Katsauksen data perustuu North Patrolin luomaan tietokantaan, jonka tulokset muodostuvat pääosin kahden kaupallisen teknologiatutkan datasta. Koneellisesti tunnistamattomiksi jääneiden sivustojen teknologioita on käyty läpi manuaalisesti North Patrolin toimesta.

Oppilaitosten käytetyimmät teknologiat

Katsauksen 121 oppilaitoksen selkeästi yleisimmät julkaisualustat olivat WordPress ja Drupal, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista oppilaitoksista oli 57 prosentti (kuva 1).

Jäljelle jäävä 43 prosenttia jakautuu yhteensä jopa 26 erilaisen alustaratkaisun sekä räätälöityjen ratkaisujen kesken. Joukossa on 18 julkaisualustaa, joilla on julkaistu vain yksi katsauksen oppilaitossivustoista. Useimmat näistä ovat yksittäisten yritysten tuotteistamia omia ratkaisuja.


Kuva 1. WordPress ja Drupal ovat oppilaitosten käytetyimmät julkaisujärjestelmät 2019

WordPress (40%)

WordPress on julkaisualustana erityisesti ammatillisten oppilaitosten suosiossa, sillä yhteensä 40 katsauksen ammatillisista oppilaitoksista julkaisee sillä verkkosivunsa. Lisäksi seitsemän ammattikorkeakoulua ja ruotsinkielinen yliopisto Åbo Akademi ovat valinneet WordPressin alustakseen.

Suomen ja koko maailman käytetyin julkaisujärjestelmä WordPress on avoimen lähdekoodin tuote, jolla on kattava toimittajakunta ja laaja kansainvälinen kehittäjäyhteisö. Suomessa se on oppilaitosten lisäksi myös yhdistysten, järjestöjen sekä kuntien ja kaupunkien suosima verkkopalvelualusta.

Yksityisen sektorin toimijat hyödyntävät WordPressiä muun muassa silloin, kun sivuston sisältövaatimukset ovat suhteellisen kevyitä ja pääpaino on visuaalisuudessa ja julkaisualustan helppokäyttöisyydessä.

Viime aikoina WordPressillä on ryhdytty toteuttamaan myös laajempia ja monipuolisempia sivustoja. Esimerkiksi Åbo Akademin abo.fi-sivuston hakupohjainen lähestyminen haastaa perinteisempiä WordPress-toteutuksia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun verkkosivusto on hyvä esimerkki erittäin visuaalisesta WordPress-toteutuksesta. Sivustolle ominaista ovat myös toimitetut teemakohtaiset laskeutumissivut sekä pelkästään päävalikkoon perustuva navigaatiomalli.

Muita esimerkkejä katsauksen WordPress-toteutuksista ovat muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun, Amiedun ja Laajasalon opiston sivustot.

Drupal (17%)

Drupal on melko yksimielisesti ollut Suomen suurimpien yliopistojen verkkopalveluiden teknologiavalinta. Muun muassa Aalto yliopisto sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistot käyttävät Drupalia.

Avoimen lähdekoodin Drupal soveltuu hyvin varsinkin sisältövetoisiin räätälöityihin palveluihin, joissa sisältöjen määrämuotoisuus on tärkeää. Drupal onkin vahvimmillaan erilaisia sisältötyyppejä ja -elementtejä, kieliversioita, automaattisia nostoja sekä integraatioita sisältävissä laajemmissa toteutuksissa. Verrattuna etenkin WordPressiin, Drupalin vahvuutena on monipuolinen käyttäjäoikeuksien hallinta, josta hyötyvät organisaatiot, joissa sisällöntuotanto on hajautettua ja sisällöntuottajia on paljon.

Drupalin ympärillä toimii laaja kehittäjäyhteisö. Sillä on Suomessa toteutettu lukuisia sivustoja niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin organisaatioille.

Yliopistojen lisäksi myös muun muassa Lahden ammattikorkeakoulu ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia käyttävät Drupalia verkkosivustojensa julkaisuun.

Haastajina monipuolinen joukko julkaisujärjestelmiä

WordPressin ja Drupalin ohella oppilaitoksilla on käytössään kirjava joukko erilaisia julkaisujärjestelmiä. Tulevien datakatsausten myötä pääsemme seuraamaan miten näiden haastajien osuudet muuttuvat tulevaisuudessa ja minkälaisia uusia ratkaisuja markkinoille ilmestyy.

Liferay on etenkin julkishallinnon organisaatioiden suosima julkaisujärjestelmä. Esimerkiksi Valtionhallinnon Yhteinen Julkaisualusta YJA on Valtorin hallinnoima Liferay-pohjainen ratkaisu. Liferay sopii alustaksi erityisesti verkkopalvelukokonaisuuksille, joissa on sisäänkirjautumista vaativia asiointipalveluita ja joissa sisältöjä hallitaan erillään sivustorakenteesta. Liferay’sta on tarjolla sekä kaupallinen että avoimen lähdekoodin versio. Kaupalliseen versioon erikoistuneita toteuttajia on Suomessa vain kourallinen. Avoimen lähdekoodin kumppaneita puolestaan löytyy Suomesta runsaasti.

Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivut julkaistaan Liferay-alustalla. Sivusto on osa Puolustusvoimien verkkopalvelukokonaisuutta, jossa yhteisellä alustalla pyörivät myös Puolustusvoimien ja Maa-, Meri- ja Ilmavoimien verkkosivustot. Liferay-teknologiavalinta selittyneekin enempi verkkopalvelukokonaisuuden yhteisvaatimuksilla, ei niinkään Maanpuolustuskorkeakoulun erityistarpeilla. Myös muun muassa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun sivustot ovat Liferay-pohjaisia toteutuksia.

PHP-pohjainen, avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä Concrete5 on käytössä muutamissa katsauksen oppilaitoksissa, muun muassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ominaisuuksiltaan Concrete5 asettuu julkaisualustavertailussa lähimmäksi WordPressiä. Kotimaisia Concrete5-toimittajia löytyy vain muutamia ja usealla näistä toimittajista on myös WordPress-osaamista. Concrete5’n vahvuuksia ovat monipuolinen käyttäjähallinta ja pitkälle kehittyneet uudelleenkäytettävät sisältöelementit.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä Laurea-ammattikorkeakoulun verkkopalvelut ovat esimerkkejä katsauksen Episerver-toteutuksista. Alkujaan ruotsalaisen Episerverin markkina-asema on vahvistunut Suomessa. Episerverin partneriverkosto on laaja ja se onkin kaupallisesti lisensoiduista julkaisujärjestelmistä kaikkein käytetyin. Sen vahvuuksia ovat kieliversioiden hallinta ja personoidut sisällöt. Tyypilliset Episerver-sivustot ovatkin suhteellisen laajoja ja monikielisiä.

Myös Joomla! on PHP-pohjainen avoimen lähdekoodin järjestelmä. Sen suosio on pitkään perustunut laajaan ja aktiiviseen kehittäjäyhteisöön. Joomlaan on saatavilla tuhansia, osin maksullisia laajennusosia. WordPressin kasvava suosio on heikentänyt Joomlan asemaa merkittävästi viime vuosina. Joensuun Karelia-ammattikorkeakoulun sivusto on esimerkki katsauksen Joomla-toteutuksesta.

SilverStripella verkkopalvelujaan ylläpitävät esimerkiksi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia. Myös SilverStripe on avoimen lähdekoodin php-pohjainen järjestelmä, jonka vahvuuksia ovat käyttöliittymän selkeys ja toimintojen suoraviivaisuus. Sen katsotaan soveltuvan hyvin pienten ja keskikokoisten vahvasti viestinnällisten verkkosivustojen hallintaan.

Microsoft-teknologioihin perustuvalla Sitefinity-alustalla on Suomessa tehty jonkin verran verkkopalvelutoteutuksia. Osa näistä hyvinkin merkittävän kokoisia. Sitefinityllä on muutamia kumppaneita, joilla on kokemusta alustasta, mutta merkittävimmät referenssit ovat yhden kumppanin toteuttamia. Oppilaitoskatsauksen ainut Sitefinity-toteutus on Keski-Pohjanmaan Ammattiopiston verkkosivusto.

Ainoana kotimaisena järjestelmänä nousi esiin Rovaniemellä ja Espoossa vaikuttavan Tietotalo Infocenterin InfoWeb-alusta, joka on valikoitunut erityisesti Pohjois-Suomen oppilaitosten ratkaisuksi. Lapin yliopiston lisäksi InfoWebin käyttäjiin lukeutuvat muun muassa Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut.

Suosikkiteknologiat eroavat koulutusasteittain

Oppilaitosten datakatsauksen TOP-teknologialistauksessa esiin nousevat pääosin samat ratkaisut kuin Suomen kuntien 2018 käytetyimpien julkaisujärjestelmien listauksessa. Myös kuntasektorilla WordPress ja Drupal pitävät kärkisijoja kattaen yhteensä 35 prosenttia kaikista kuntasivustostoista. Oppilaitosten tapaan, myös kuntasektorilta eri organisaatioilta löytyy kuitenkin hyvin monipuolinen joukko erilaisia alustaratkaisuja.

Yliopistot suosivat Drupalia

Yli puolet Suomen yliopistoista on siirtynyt käyttämään Drupalia viime vuosien aikana (kuva 2). Yliopistoilla on suhteellisen itsenäisesti toimivia tiedekuntia ja yliopistojen verkkosivustot koostuvat usein monien sivustojen kokonaisuuksista, joilla on satoja sisällöntuottajia. Monipuolisia käyttäjäoikeuksia edellyttäville ja integraatioita sekä erilaisia sivupohjia ja sisältötyyppejä yhdisteleville yliopistosivustoille Drupal onkin melko luonteva teknologiavalinta. Käyttökokemusta ei ole vielä kertynyt kovinkaan pitkään, joten aika näyttää kuinka pysyväksi yliopistojen ratkaisuksi se on vakiintumassa.


Kuva 2. Yliopistojen käytetyimmät julkaisujärjestelmät 2019

Kuten maaliskuussa 2019 julkaistu verkkopalveluprojektien hintavertailumme osoittaa, Drupal-projektit ovat yleisesti kalliimpia kuin esimerkiksi WordPressillä tai Episerverillä toteutetut. Tämä selittynee vahvasti juuri sillä, että Drupalilla toteutetaan lähtökohtaisesti laajempia kokonaisuuksia. Kustannusrakenne huomioiden onkin luonnollista, että Drupalin käyttö korostuu isommissa oppilaitoksissa ja vähenee siirryttäessä pienempiin oppilaitoksiin.

Datakatsauksessa tutkittiin kunkin oppilaitoksen pääsivuston teknologioita. Huomioitavaa on kuitenkin, että esimerkiksi monet yliopistot julkaisevat osan verkkosisällöistään myös muilla julkaisujärjestelmillä. Tyypillisesti muun muassa blogit tai erilliset kampanjasivustot tuotetaan esimerkiksi WordPressiä hyödyntäen. Hyvä esimerkki tästä on Tampere3-korkeakouluyhteisön vuoden 2019 alussa julkaistu uudistettu verkkopalvelu.

Ammattikorkeakouluissa ollaan kahden tulen välissä

Ammattikorkeakoulut asettuvat kooltaan ja koulutustarjonnan monipuolisuudeltaan yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten välimaastoon. Tämä näkyy myös ammattikorkeakoulujen verkkopalveluiden TOP-teknologialistauksessa, jossa WordPress nousee ohi toisena olevan Drupalin (kuva 2).


Kuva 3. Ammattikorkeakoulujen (25 kpl) käytetyimmät julkaisujärjestelmät 2019

Yliopistoihin verrattuna ammattikorkeakouluissa on jo huomattavasti vähemmän toisistaan organisatorisesti erillään olevia toimintoja, joten myös verkkopalveluiden ylläpito voidaan useimmiten hoitaa keskitetymmin. Tämä muun muassa mahdollistaa WordPressin tyyppisten kevyempien ratkaisuiden käytön. Kuten kuva 3 osoittaa, ammattikorkeakouluilla on tälläkin hetkellä hyvin monenlaisia alustaratkaisuja käytössään. Monet näistä ovat jo hyvin vanhentunutta teknologiaa. Oppilaitosten sivustoja uudistetaan parhaillaan ahkerasti ja tulevien datakatsausten näytettäväksi jää millä teknologioilla vanhat käytöstä poistuvat ratkaisut korvautuvat.

Ammatillisen oppilaitoksen valinta on WordPress

Katsauksen ammatilliset oppilaitokset ovat hyvin eri kokoisia ja niiden koulutustarjonta vaihtelee suuresti. WordPress hallitsee pienempien oppilaitosten verkkopalveluiden teknologiakenttää. 49 prosenttia 81:stä katsauksen ammatillisesta oppilaitoksesta käyttää WordPressiä. Toisena olevan Drupalin osuus jää 10 prosenttiin. Ammatillisten oppilaitosten otannassa tunnistettiin kaiken kaikkiaan 24 eri julkaisujärjestelmää sekä joukko erilaisia oppilaitoksille räätälöityjä ratkaisuja. (kuva 4).


Kuva 4. Ammatillisten oppilaitosten (81 kpl) käytetyimmät julkaisujärjestelmät 2019

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian verkkopalvelu on esimerkki todella laajasta ammattioppilaitoksen sivustosta. Monialaista ja monipuolista koulutusta tarjoavan Gradian teknologiaksi lienee juuri tästä syystä valikoitunut Drupal.

Monet katsauksen ammatillisista oppilaitoksista ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä. Tämä osaltaan selittää kevyemmän WordPressin todella vahvan markkina-aseman tässä otannassa. Suppeampien sisältöjen ja pienempien taustaorganisaatioiden lisäksi ammattioppilaitosten teknologiavalintoja ohjaavat verkkoprojektien kustannukset. Aiempi verkkopalveluiden kustannuksia esittelevä datakatsauksemme vahvistaa, että WordPress-projektit ovat selvästi Drupal-projekteja edullisempia. Onkin selvää, että pienemmät oppilaitokset suosivat valinnoissaan tätä kustannustehokkaampaa ratkaisua.

Suomen Kosmetologikoulun sivusto toiminee hyvänä esimerkkinä kevyemmästä ammattioppilaitoksen WordPress-toteutuksesta.

Yhteenveto: WordPress ja Drupal hallitsevat, mutta järjestys vaihtelee koulutusasteittain

WordPress ja Drupal ovat selvästi suosituimmat verkkopalveluiden julkaisujärjestelmät suomalaisten oppilaitosten keskuudessa 2019. Drupalin vahvuudet korostuvat hallittaessa kymmenien tai satojen sisällöntuottajien ylläpitämiä monimutkaisia sivustokokonaisuuksia. WordPressillä hallitaan useimmiten pienempien oppilaitosten hieman yksinkertaisempia sivustokokonaisuuksia. Toimintakentässä on myös pitkä lista muita järjestelmiä, joista monet ovat hyvin vanhoja yksittäisten toimittajien omia ratkaisuja.

Kilpailu opiskelijoista kiristyy ja oppilaitoksilla on painetta päivittää verkkosivustonsa tukemaan markkinointia ja oppilashankintaa. Oppilaitoskentässä on viime aikoina tapahtunut oppilaitosten yhdistymisiä, joiden myötä uusien organisaatioiden on täytynyt rakentaa uudet verkkosivustot. Viime aikaisia kilpailutuksia arvioitaessa näyttäisi siltä, että suosikit WordPress ja Drupal olisivat entisestään vahvistamassa asemiaan oppilaitosten TOP-julkaisujärjestelminä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavan datakatsauksen tuloksia ja sitä, kuinka hyvin tämänhetkiset suosikit ovat onnistuneet säilyttämään asemansa.

Lisää aiheesta:

Tilaa blogin ”parhaat palat” -uutiskirje, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.