29.8.2019

Kansainväliset tutkimus- ja konsultointiyhtiöt Gartner ja Forrester julkaisevat säännöllisin väliajoin näkemyksiään verkkopalveluiden sisällönhallintajärjestelmistä. Gartnerin katsaus on nimeltään Magic Quadrant for Web Content Management ja Forresterin puolestaan The Forrester Wave: Web Content Management Systems. Raportit arvioivat verkkopalvelualustojen ohjelmistotoimittajien sekä heidän edustamiensa tuotteiden kyvykkyyksiä laajalla kriteeristöllä. Gartnerin viimeisin Magic Quadrant for Web Content Management julkaistiin heinäkuussa 2019 ja Forresterin The Forrester Wave: Web Content Management Systems marraskuussa 2018.

Molemmat näistä yhtiöistä jakavat evaluoidut toimijat neljään kategoriaan. Gartnerin nelikenttämallissa kategoriat ovat:

  1. Johtavat toimijat (Leaders)
  2. Visionäärit (Visionaries)
  3. Haastajat (Challengers)
  4. Kapean osa-alueen toimijat (Niche Players)

Forresterin kategoriajako on seuraava:

  1. Johtavat toimijat (Leaders)
  2. Vahvat suorittajat (Strong Performers)
  3. Menestyksen tavoittelijat (Contenders)
  4. Haastajat (Challengers)

Yhtiöiden kategoriajaot ja arviointikriteerit poikkeavat hieman toisistaan. Gartner painottaa toimijan toimituskykyä (”Ability to Execute measures how well a vendor sells and supports its WCM products and services globally”) sekä visionäärisyyttä menestyksen mahdollistajana (”Completeness of Vision focuses on a vendor’s potential and points to its future chances of success”). Forrester puolestaan painottaa nykyistä tarjoomaa (current offering), strategiaa (strategy) sekä markkina-asemaa (market presence).

Markkinajohtajat

Sekä Gartner että Forrester näkevät Adoben, Acquian sekä Sitecoren johtavina toimijoina. Näiden lisäksi Gartner rankkaa johtavaan asemaan myös Episerverin ja Oraclen. Forresterin katsauksessa Episerver kuuluu vahvoihin suorittajiin. Oraclen Forrester on pudottanut kokonaan pois arviostaan. Poisjättämistä he perustelevat sillä, että Oraclen verkkopalvelualusta on murroksessa, joten tuote ei tällä hetkellä herätä riittävää kiinnostusta ja/tai luottamusta markkinassa. Samalla he kehottavat kuitenkin seuraamaan mihin suuntaan Oraclen verkkopalvelutarjooma kehittyy.

Kuva 1: Muutokset Gartnerin raportissa. Vasemmalla vuoden 2018 nelikenttä ja oikealla vuoden 2019 vastaava.

Keskeisin muutos aiemmin julkaistuihin raportteihin on se, että aiemmin vahvasti esillä ollut IBM on tiputettu molemmista katsauksista kokonaan pois. Syynä tälle on se, että IBM luopui käytännössä kaikista verkkopalveluihin liittyvistä tuotteistaan myymällä ratkaisunsa HCL Technologiesille sekä Centerbridge Partnersille. Nähtäväksi jää, miten uudet omistajatahot pystyvät kehittämään hankkimiaan ohjelmistoja.

Toinen iso toimija SDL on edelleen mukana verkkopalveluliiketoiminnassa, mutta sen asema on heikentynyt evaluoinneissa vuosi vuodelta. Vielä muutama vuosi sitten se arvioitiin johtavaan asemaan, mutta tänä päivänä sekä Gartner että Forrester rankkaavat sen kauaksi kärkisijoilta.

Gartner on muutenkin ”siivonnut” johtavien toimijoiden neljännestään. Nyt johtavassa asemassa olevat toimijat nousevat selkeämmin ja tietyllä tavalla uskottavammin esiin. Kaikilla näillä toimijoilla on laaja-alainen tuote, muskeleita tuotekehitykseen ja tarvittaessa täydentäviin yritysostoihin. Lisäksi kaikki näistä pystyvät panostamaan valtavasti myös myyntiin, markkinointiin ja tukipalveluihin.

On muistettava, että Gartnerin ja Forresterin näkemykset perustuvat globaaliin markkinaan, joka painottuu vahvasti Pohjois-Amerikkaan. Suomessa ja Pohjoismaissa tilanne on erilainen.  Markkinajohtajista Suomessa ja Ruotsissa selkeästi vahvimmassa asemassa on Episerver. Muista markkinajohtajista Sitecore on laajasti käytössä erityisesti kotimaassaan Tanskassa. Adoben ja Acquian (Drupalin päälle kaupallistettuja palveluja) ratkaisuja käytetään yksittäisillä sivustoilla, lähinnä suurten konsernien paikallisilla maasivustoilla. Oraclen, IBM:n ja SDL:n verkkopalveluratkaisut koetaan usein liian raskassoutuisiksi ja niistä pyritään pääsemään lähes poikkeuksetta eroon.

Vahvimmat haastajat

Gartnerin raportin visionääreiksi luetaan Crownpeak, e-Spirit, CoreMedia sekä BloomReach. Haastajan asemassa Gartner näkee OpenTextin, Automatticin, Progressin ja Kentico Softwaren. Kapeamman osa-alueen toimijat ovat Gartnerin mukaan SDL:n lisäksi Magnolia, Squiz, WP Engine sekä eZ.

Forresterin mukaan vahvoja suorittajia ovat Episerverin lisäksi BloomReach, Amplience sekä Kentico. Menestyksen tavoittelijoita ovat puolestaan Contenful, SDL, Automattic, OpenText, Magnolia sekä CoreMedia. Haastajiksi Forrester laskee Crownpeakin ja Progressin.

Erityismaininnan näistä ansaitsee Magnolia, joka on nostettu mukaan Gartnerin raporttiin uutena toimijana ja myös Forresterin raportissa heidän asemansa on parantunut. Vastaavasti Suomessa suht käytetty julkaisualusta Liferay ei ole mukana kummassakaan katsauksessa.

Kuva 2: Muutokset Forresterin raportissa. Vasemmalla Q1/2017 näkemys ja oikealla Q3/2018 vastaava.

Kaiken kaikkiaan raporteissa esitelty joukko on hyvin kirjava. Sekä tuotteet että ohjelmistotoimittajat ovat keskenään hyvin erilaisia. Tässä joukossa näkyy hyvin vahvasti painotus Pohjois-Amerikkaan, joten kotimaisen ostajan on syytä tarkastella näitä vaihtoehtoja hyvinkin kriittisesti. Läheskään kaikilla tuotteilla ei ole minkäänlaista edustusta, saati sitten teknistä osaamista Suomessa.

Suomen markkinan kannalta mielenkiintoisia ”haastajia” ovat:

  • WordPress on toteutusten lukumäärällä mitattuna Suomen ja koko maailman suosituin julkaisujärjestelmä. Automattic on kaupallinen toimija WordPress.com-palvelun sekä mm. WooCommerce-verkkokaupparatkaisun takana. WP Engine on toinen palveluitaan WordPressin päälle kaupallistanut toimija. Heidän liiketoimintansa painopiste on hosting-ratkaisuissa.
  • Suomi on perinteisesti ollut vahva Microsoft-maa, mutta Microsoftin itsensä keskittyessä muihin ratkaisualueisiin, on .NET-pohjaisille julkaisujärjestelmille kysyntää. Markkinajohtajista Episerver ja Sitecore ovat .NET-pohjaisia ratkaisuita. Haastajia näille kahdelle ovat Progressin Sitefinity sekä Kentico. Suomen toimittajakumppanikentässä näistä enemmän kiinnostusta on herättänyt Sitefinity ja sillä onkin toteutettu jonkin verran suomalaisia sivustoja.
  • Todella kiinnostava julkaisujärjestelmävaihtoehto on API-vetoinen Contentful. Kyseessä on täysin perinteisistä julkaisujärjestelmistä poikkeava pilvinatiivi sisältövarasto. Ns. ”headless”-ratkaisujen yleistyessä Contenfulin kaltaiset vaihtoehdot ovat hyvinkin kiinnostavia. Erityisesti fronttikehittäjät rakastavat järjestelmiä, jotka eivät aseta reunaehtoja loppukäyttäjille näkyville verkkosivustoille.
  • Suomessa käytetään jonkin verran myös norjalaista eZ-julkaisujärjestelmää, mutta viime vuosina tämän suosio on laskenut. eZ yhdistää tarjoomassaan avoimen lähdekoodin alustan (Symfony PHP framework) sekä sen päälle toteutetut kaupalliset sovellusosat ja tukipalvelut.

Lisää Suomessa käytetyistä julkaisujärjestelmistä voi lukea koostamastamme hakemistosta Julkaisujärjestelmät ja verkkokauppa-alustat Suomessa.

Lopuksi

Kuten jo aiemmin todettiin, niin suomalaisen ostajan on syytä katsella näitä kansainvälisiä vertailuja sopivan suodattimen läpi. Markkinatilanne on täällä täysin toinen. Toimittajakumppaneiden ja teknisten osaajien lukumäärä sekä tätä myöten paikallisten implementaatioiden määrä vaihtelee hurjasti.

Kertauksen vuoksi on myös painotettava, että tutkimusyhtiöiden raporteissa suuren painoarvon saa tuotteen takana oleva yritys. Mitä enemmän organisaatiolla on resursseja, sitä vahvempi on heidän asemansa evaluoinneissa. Pelkästään kyvykäs tuote ei siis yksinään riitä.

Lisäksi on huomioitava viime vuosien vahva trendi verkkopalvelualustojen kehityksestä kokonaisvaltaisiksi digitaalisen asiakaskokemuksen alustoiksi (DXP, Digital Experience Platform). Kuten Gartner raportissaan toteaa:

Many vendors in the WCM market now offer WCM alongside a separate DXP product. While WCM remains at the heart of the technology stacks that support customer experience initiatives, native WCM capabilities are expanding beyond their traditional boundaries. The “omniexperience” mandate and integrations with adjacent technologies are driving expansion into the area of DXPs.

Tämän kehityssuunnan haasteena on se, että moni ostaja haluaisi edelleen ihan tavallisen julkaisujärjestelmän kustannustehokkaasti.

Kaipaatko neuvoa omaan verkkopalvelu-uudistukseesi? » Ota yhteyttä!

Tilaa blogin ”parhaat palat” -uutiskirje, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.