24.2.2020

Kun Facebook ja Twitter alkoivat yleistymään, piti saada organisaation sosiaalisen median fiidi näkyviin verkkosivuille. Tehtiin rumia upotuksia Facebookin ja Twitterin omia työkaluja hyödyntäen. Totta kai piti tehdä näkyväksi, että mekin olemme somessa.

Pikkuhiljaa markkinoille tuotiin tuotteita, jotka mahdollistivat visuaalisten someseinien luomisen verkkosivuille. Mitä mahtavuutta, nyt saatiin organisaation kaikki sosiaalisen median fiidit koottua yhteen, ja vielä nätiksi kokonaisuudeksi.

Ja saihan samalle seinälle myös vaikka tytäryhtiöiden tai jäsenyhdistysten somesisällöt mukaan. Someseiniä haluttiin yhä useammalle verkkosivuille, etusivulle vielä.

Mutta käsi sydämelle, kuinka moni on oikeasti lukenut sosiaalisen median päivityksiä organisaation someseinältä. Veikkaan, että aika harva.

Syy tähän on se, että somea seurataan no – somessa. Ei verkkosivuilla. Somessa jaetaan sisältöä ja linkkejä, jotka vievät käyttäjän verkkosivuille, ei toisin päin. Jos haluamme, että sisältömme tavoittaa mahdollisimman monet, sen jakaminen somessa on suotavaa, mutta sisällön on asuttava jossain.

Some on hirveän huono tallennuspaikka, sillä sieltä löydät tasan tarkkaan sen, mitä Facebook haluaa sinun löytävän. Omia verkkosivuja ei rasita algoritmi, joka päättää mitä näytetään kenellekin. Verkkosivut näyttävät sen, mitä sinä haluat siellä näkyvän.

Pitääkö somea sitten jotenkin korostaa verkkosivuilla vuonna 2020? Yhä useampi päätyy siihen, että minkäänlaista somefiidiä ei verkkosivuilla näytetä. Varsinkaan ei etusivulla, ehkä johonkin ajankohtaissivuille liitettynä.

Fiidiä tärkeämpää on, että verkkosivujen sisältö on helposti jaettavissa sosiaalisen median kanavissa. Seuraa meitä -tyyliset toimintakehotukset ja painikkeet puolustavat edelleen paikkansa, mutta harvemmin omia somekanavia on verkkosivuilla tarve markkinoida nostamalla sisältöä näkyviin. Poikkeuksia toki on.

Joillekin harvoille someseinät ovat edelleen varteenotettava vaihtoehto, kuten organisaatioille, joiden ajankohtaistiedon tuotanto keskittyy vain ja ainoastaan someen. Esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset, jossa vapaaehtoiset päivittävät ajankohtaisia asioita suoraan Facebookiin, voivat hyötyä someseinästä mielikuvan luojana. Etenkin, jos omille verkkosivuille ei ole resursseja tuottaa uutisia, niin someseinällä voidaan luoda mielikuvaa dynaamisesta organisaatiosta.

Kuluttajabrändien ja -tuotteiden kohdalla voi olla perusteltua nostaa someseinälle kuluttajien postauksia tuotteista, lähinnä Instragramista. Tässäkin tapauksessa someseinän tarkoituksena on luoda mielikuvaa tuotteesta.

Juuri muita hyviä käyttötapauksia someseinälle en keksi.

Yhteenvetona voi todeta, että someseinää voidaan hyödyntää mielikuvamarkkinoinnissa, mutta uutisarvoa näillä päivityksillä ei oikein ole.  Etusivun kallisarvoista tilaa voi hyödyntää fiksumminkin.  Näyttää vahvasti siltä, että vuosi 2020 on ajanut someseinien ohi.