Datakatsaus: Julkaisujärjestelmät Suomen julkisella sektorilla – yli 500 sivuston analyysi
Selvitimme, mitä julkaisujärjestelmiä julkisen sektorin organisaatiot Suomessa käyttävät. Kävimme läpi 532 julkisesti omistetun organisaation julkaisujärjestelmät, ja laskimme yhteen valtionhallinnon, kuntien ja oppilaitosten sivustot.
Julkisella sektorilla WordPress hallitsee julkisten organisaatioiden julkaisujärjestelmiä, sillä WordPressillä julkaisee 30 % organisaatioista. Drupalilla julkaisee 14 % ja Liferaylla 11 %. Kaikkiaan julkiset organisaatiot käyttävät 64 eri julkaisujärjestelmäteknologiaa.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Katsauksen data perustuu North Patrolin luomaan tietokantaan, jonka tulokset muodostuvat pääosin kahden kaupallisen teknologiatutkan datasta. Koneellisesti sivustoja analysoivat tutkat eivät tunnistaneet kaikkia teknologioita, joten North Patrolin konsultit kävivät loput manuaalisesti läpi.
Kolmen kärki: WordPress, Drupal ja Liferay
Julkisten organisaatioiden julkaisujärjestelmien kolmen kärki on selkeä. WordPressiä käyttää kolmannes julkisen sektorin organisaatioista eli yhteensä 162 organisaatiota. WordPressiä suositaan erityisesti kunnissa ja oppilaitoksissa.
Drupalin osuus julkisen sektorin julkaisujärjestelmistä on 14 % (yhteensä 75 organisaatiota). Drupal on käytössä kunnissa ja oppilaitoksissa, ja sen on valinnut julkaisujärjestelmäkseen etenkin isot kunnat ja oppilaitokset kuten yliopistot.
Liferayn osuus julkisesti omistettujen organisaatioiden verkkosivustoista on 11 % (yhteensä 58 organisaatiota). Liferay on suosittu erityisesti valtionhallinnon organisaatioissa. Kunnista löytyy parikymmentä Liferaylla julkaisevaa kuntaa, oppilaitoksista sitä käyttää vain muutama.
Kunnat käyttävät WordPressiä
Kuva 2 Kunnissa käytetyin julkaisujärjestelmä on WordPress.
Kuntien käyttämissä julkaisujärjestelmissä WordPress on ykkönen 31 %:n osuudella, toisena on Drupal 16 %:n ja kolmantena Liferay 5 %:n osuudella (kuva 2). Kuntasivustoista viidellä yleisimmällä julkaisujärjestelmällä julkaistaan yli puolet kuntasivustoista, ja erilaisia julkaisujärjestelmiä oli kunnilla käytössään 47. Kuntasivustot ovat tyypillisesti viestinnällisiä sivustoja, joissa on vain vähän integrointeja, esimerkiksi asiointi hoidetaan tyypillisesti muualla kuin peruskunnan verkkosivustolla.
WordPressin osuus kuntasivustoissa on kasvanut parin viime vuoden aikana entisestään, sillä vuoden 2019 ja 2020 aikana on jo yli 30 kuntaa vaihtanut julkaisujärjestelmäkseen WordPressin. Yksittäisiä kuntasivustoja on viime vuoden aikana julkaistu myös Drupalilla ja Liferaylla.
Viime vuosina on yleistynyt yhteisten sivustopohjien käyttö tietyllä teknologialla. Eniten käytetyissä järjestelmissä näkyy esimerkiksi kuntien yhteistyössä käyttämä Drupaliin pohjautuva kuntasivusto sekä WordPressin ja Liferayn päälle tehdyt kuntasivustotuotteet.
Kunnat nojaavat vahvimmin verkkosivustoillaan avoimen lähdekoodin tuotteisiin. Avoimen lähdekoodin ratkaisuista Drupalilla tehdyt sivustot painottuvat isoihin kuntiin ja WordPressillä pienempiin.
Vaikka viimeisen vuoden aikana moni kunta on vaihtanut julkaisujärjestelmänsä, vielä riittää uusijoita etenkin pienten kuntien osalta. Saavutettavuusdirektiivin voimaantulo on sysännyt monet kunnat uudistamaan sivustonsa.
Isot oppilaitokset suosivat Drupalia
Kuva 3 Oppilaitoksissa yleisin julkaisujärjestelmä on WordPress.
Oppilaitosten käyttämissä julkaisujärjestelmissä WordPress on ykkönen 40 %:lla, toisena on Drupal 16 %:lla ja Tietotalon Infoweb pienellä osuudella kolmantena 5 % (kuva 3). WordPressin ja Drupalin yhteenlaskettu osuus kaikista oppilaitoksista oli 57 %:ia. Jäljelle jäävä osuus jakautui 26 erilaisen alustaratkaisun kesken.
Yleisimmin käytetty WordPress on käytössä esimerkiksi joka toisella ammatillisella oppilaitoksella eli noin 40 ammatillisella oppilaitoksella. Drupal dominoi etenkin yliopistokenttää. Liferay-sivustoja on oppilaitoksilla vain muutamia.
Viime vuosien aikana yli puolet Suomen yliopistoista on siirtynyt käyttämään Drupalia. Drupal on ollut monipuolisia käyttäjäoikeuksia edellyttäville ja integraatioita sekä erilaisia sivupohjia ja sisältötyyppejä yhdisteleville yliopistosivustoille luonteva ratkaisu. Drupalilla toteutetaan lähtökohtaisesti laajempia kokonaisuuksia, jolloin myös verkkosivustojen kustannukset ovat suuremmat.
Ammattikorkeakoulut asettuvat kooltaan ja koulutustarjonnan monipuolisuudeltaan yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten välimaastoon. Niiden verkkopalveluiden ylläpito hoidetaan tyypillisemmin keskitetymmin kuin yliopistoissa, joten tämä mahdollistaa kevyempien verkkopalveluratkaisujen käytön. Ammattikorkeakouluissa WordPressillä julkaisee 28 % oppilaitoksista ja Drupalilla 16 %.
Ammatilliset oppilaitokset ovat hyvin eri kokoisia ja niiden koulutustarjonta vaihtelee suuresti. WordPress hallitsee pienempien oppilaitosten verkkopalveluiden teknologiakenttää. 49 % 81:stä katsauksen ammatillisesta oppilaitoksesta käyttää WordPressiä. Toisena olevan Drupalin osuus jää 10 %.
Kilpailu opiskelijoista kiristyy edelleen, joten oppilaitoksilla on paineita päivittää verkkosivustonsa tukemaan markkinointia ja oppilashankintaa. Lisäksi oppilaitoskentässä on viime aikoina tapahtunut oppilaitosten yhdistymistä ja monissa oppilaitoksissa myös tarjotaan yhä enemmän verkkokoulutusta ja myydään videomuotoisia opetussisältöjä, joten verkkokauppavaatimukset ovat myös tuoneet uudistuspainetta.
Viimeaikaisia oppilaitosten sivustojen kilpailutuksia arvioitaessa näyttäisi siltä, että suosikit WordPress ja Drupal ovat entisestään vahvistamassa asemiaan.
Valtionhallinnossa Liferay voimissaan
Kuva 4 Valtionhallinnossa eniten käytetyin julkaisualusta on Liferay.
Valtionhallinnon käyttämistä julkaisujärjestelmistä Liferaylla on toteutettu 33 %, toiseksi eniten WordPressillä 18 % ja Abako Statolla 12 % (kuva 4). Kaikkiaan valtionhallinnon julkaisujärjestelmät jakautuvat 19 teknologian kesken, joista kolmella eniten käytetyllä on julkaistu yli 60 % sivustoista.
Valtionhallinnon organisaatioiden julkaisujärjestelmät ovat hyvin erilaisessa käytössä: toisaalta ne ovat vaativien verkkopalvelujen alustoja, joihin on yhdistetty erilaisia järjestelmiä; toisaalta ne ovat pieniä suhteellisen pienen organisaation sivustoja, joissa korostuvat viestinnälliset tarpeet.
Liferayn valta-asemaa selittää valtionhallinnon yhteinen julkaisualusta (YJA). Valtori (Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus) tarjoaa valtionhallinnolle yhteisiä alusta- ja järjestelmäratkaisuja. Verkkosivustojen julkaisua varten on YJA, jonka julkaisujärjestelmä on Liferay. Kolmannella sijalla yllätyksen tarjoavalla Abako Statolla on julkaistu seitsemän organisaation verkkosivustot (12 %). Tosin yhdellä organisaatioilla on näistä yhteensä viisi sivustoa, mikä nostaa Abako Staton asemaa kokonaisvertailussa.
Tulevat vuodet näyttävät, millainen on YJAn jatko ja miten avoimen lähdekoodin järjestelmät valtaavat kenttää etenkin kevyemmän sisällöntuoton tarpeisiin.
Julkisen sektorin omat mieltymykset tulevat säilymään jatkossakin
Yleisimmin käytetyt julkaisujärjestelmät ovat käytössä kaikissa julkisen sektorin sivustoissa, mutta sen jälkeen julkaisujärjestelmien teknologiat vaihtelevat myös aloittain. Esimerkiksi kunnille Tietotalo on saanut ratkaisuksi InfoWebinsä ja valtionhallinnossa Abako Staton. Eri sektoreilta löytyy myös sellaisia järjestelmiä, joita ei ole juurikaan käytetty muissa, kuten esimerkiksi kuntapuolella Cubescomin. Kolmensadan kunnan joukossa on paljon pieniä kuntia, joten kuntasivustoissa tulee kirjavuus säilymään jatkossakin.
Valtionhallinnossa YJA on vetänyt kohti Liferayta; kunnissa taas kustannuspaineet ovat vieneet WordPressin suuntaan. Lisäksi kuntasivustot ovat tällä hetkellä viestinnällispainotteisia, kun taas valtionhallinnossa verkkopalvelut käsittävät useammin myös asioinnin.
Oppilaitoksissa yliopistot ja ammatilliset toimivat eri tavalla, joten ne tukeutuvat tavoitteidensa ja tarpeidensa mukaan erilaisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Yliopistot tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja vaihtavat kokemuksia, joten on luontevaa, että myös ratkaisut yhdenmukaistuvat. Oppilaitoksilla on paljon muutoksia edessään, kun koulutus menee yhä enemmän verkkoon ja oppilaitosten sivustojen rooli markkinoinnissa korostuu.
Valtionhallinnossa teknologiapäätökset on tähän saakka tehty usein osana laajoja kilpailutuksia, joissa on haettu yhtä järjestelmää isolle joukolle hyvin erilaisia sivustoja. Valtionhallinnossa tehdään konsernitason yhtenäistämisiä ja isoja kilpailutuksia, mikä näkyy järjestelmävalinnoissakin. Teknologia valikoituu sen perusteella, mikä järjestelmä on voittanut kilpailuttavan hallinnonalan kilpailutuksessa tai mikä on se teknologia, jota Valtori virastoille tarjoaa. Näin ollen valtionhallinnon tulokset voivat poiketa jatkossakin muista julkishallinnon sektoreista, jos isojen kokonaisuuksien kilpailutuksia jatketaan tai YJAn käyttöä laajennetaan.
Isot trendit selvät: avoin lähdekoodi ja tiiviimpi yhteistyö
Kaikille näille kolmelle sektorille on yhteistä avoimen lähdekoodin järjestelmien tasainen yleistyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eikä tälle trendille ole vastatrendejä nähtävissä. Päinvastoin sillä yhä isompi osa sivustoista julkaistaan avoimen lähdekoodin alustoilla.
Jokainen sektori tekee tiiviimpää yhteistyötä keskenään, mikä lisää yhdenmukaistuvia teknologiaratkaisuja: kunnat päätyvät WordPressiin ja yliopistot Drupaliin, kummatkin jakavat aktiivisesti kokemuksia keskenään, mutta eivät tee yhteistä alustaa. Toisin kuin valtionhallinnossa, jossa Liferay on valikoitunut yhteisratkaisun alustaksi.
Vaikka vaihdetaankin kokemuksia ja tehdään koko ajan enemmän yhteistyötä, yhteistyömallit hakevat vielä muotoaan. Esimerkiksi lähdekoodin jakamisen osalta kokemukset eivät ole pelkästään positiivisia, joten monella alueella on vain yhtenäistetty teknologiaratkaisuja ja tiivistetty kokemusten vaihtamista.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme:
Parhaat muotoiluratkaisut tuote- ja palvelusivuille (15.5.2024 klo 10:00).
Ilmoittaudu webinaariin
FM, KK Anna Availa on verkkoviestinnän sekä sisäisten ja ulkoisten verkkopalvelujen asiantuntija. Anna konsultoi asiakkaita verkkohankkeiden valmistelussa, vaatimusten määrittelyssä ja konseptisuunnittelussa.
Anna on työskennellyt verkkoviestinnän parissa useissa organisaatioissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yritysten ja kaupunkiorganisaation viestintäpäällikkönä hän on kehittänyt voimakkaasti verkkoviestintää ja luonut organisaatioiden sähköisen viestinnän kokonaisuuksia, joista ovat löytyneet verkkopalvelujen ja introjen lisäksi muun muassa verkkolehdet, -vuosikertomukset ja -lehdet sekä sisäiset ja ulkoiset sosiaaliset mediat.
Annalla on parinkymmenen vuoden ajalta kokemusta lukuisista järjestelmistä, teknologioista ja toimittajista. Johtoryhmätyöskentely useissa organisaatioissa on antanut ymmärryksen siitä, miten liiketoimintaa tuetaan verkkoviestinnän keinoin.
Työssään Anna on vastannut viestintäjärjestelmistä ja toiminut useissa eri rooleissa kehittäessään ja ylläpitäessään niitä niin projektien vetäjänä kuin sisällöntuottajana.
Autamme laajojen tietosivustojen suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailuttamisessa. Muotoilemme konseptin, tietorakenteet, käyttökokemuksen ja toiminnot hyötypalveluksi, jota on miellyttävä käyttää, helppoa ylläpitää ja kustannustehokasta kehittää koko elinkaarensa ajan.
Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Joka vuosi viemme läpi yli 50 projektia, joissa autamme hankkeensa eri vaiheissa olevia asiakkaitamme luomaan uusia digipalveluja ja tietojärjestelmiä. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.
Olemme apunasi, kun kaipaat puolueetonta näkemystä teknologiavalintoihin, kirkastusta palvelukonseptin ideaan, tarkennusta vaatimusten määrittelyyn, konkreettista tukea tarjouskilpailuun tai ohjausta toteutusprojektin läpivientiin.
Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.
Emme myy koodausta emmekä lisenssejä
Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.
Tehokkuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus
Toimeksiannoillemme sovitaan aina konkreettinen lopputuotos, jonka avulla asiakas pääsee hankkeessaan eteenpäin. Hioutuneiden menetelmiemme ja kokeneiden konsulttiemme ansiosta pystymme tuottamaan sen tehokkaasti, yllättävän vähäisillä työmäärillä, ja rahallesi syntyy vastinetta.
