Julkaisujärjestelmissä on tyypillisesti kyvykkyyksiä sekä verkkopalveluiden sisältöjen että varsinaisen esityskerroksen – verkkosivuston ja -sivujen – hallintaan. Räätälöityjen ratkaisujen yleistyessä näille perinteisemmille julkaisujärjestelmille on noussut vaihtoehdoksi täysin esityskerroksesta irrallaan toimivat sisällönhallintaratkaisut. Näistä ratkaisuista käytetään englanninkielisiä termejä Headless CMS, API-first CMS sekä API-Driven CMS. Vakiintunutta suomenkielistä vastinetta termeille ei ole, mutta käytän tässä artikkelissa termiä rajapintaistettu sisällönhallintajärjestelmä.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
7.12.2020
Tällaisen rajapintaistetun sisällönhallintajärjestelmän tehtävänä on hallinnoida strukturoitua sisältöä ja tarjoilla sitä syötteiden avulla muille sovelluksille hyödynnettäväksi. Nämä muut sovellukset vastaavat siitä, miten ne sisältöä hyödyntävät ja miten sitä esitetään. Sisällönhallintajärjestelmä toimii siis ikään kuin pelkkänä sisältövarastona palvellen muita applikaatioita.
Rajapintaistettuja sisällönhallintajärjestelmiä on tarjolla useita ja myös perinteisemmissä CMS-tuotteissa, kuten Drupal tai vaikkapa Sitecore, on kyvykkyyksiä toimia pelkän sisältövaraston roolissa. Uudemmat ratkaisut ovat kuitenkin kehitetty nimenomaan tähän tarkoitukseen ja ne ovat lähtökohtaisesti täysin pilvinatiiveja. Contentful on tällaisista rajapintaistetuista sisällönhallintajärjestelmistä Suomessa yleisimmin käytetty vaihtoehto.
Minkälaisiin tilanteisiin Contentful soveltuu?
Contentful ja toki muutkin vastaavat ratkaisut soveltuvat erityisen hyvin muutamiin skenaarioihin:
- Asiointivetoiset prosessit
- Sovellusmainen käyttökokemus
- Esityskerros uudistuu usein
- Monikanavaisuus
Asiointivetoisia prosesseja voi olla joko avoimina julkisessa verkossa tai sitten kirjautumisen/tunnistautumisen vaativissa varsinaisissa asiointipalveluissa. Usein asiointiprosessi saattaa käynnistyä julkisesta verkkopalvelusta, mutta jossain vaiheessa loppukäyttäjää edellytetään tunnistautumaan. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on vakuutusyhtiön sivustolla oleva vakuutuksen ostoprosessi, jossa tiettyyn pisteeseen saakka edetään julkisessa verkkopalvelussa, mutta lopullinen hinnanmuodostus vaatii tunnistautumisen. Tällaiset asiointivetoiset prosessit ovat käytännössä aina räätälöityjä toteutuksia, joissa julkaisujärjestelmästä ei varsinaisesti ole hyötyä. Tällaiseen tilanteeseen Contentful soveltuu sisältövarastoksi oikein hyvin.
On tilanteita, jolloin verkkopalvelun käyttöliittymästä halutaan toteuttaa mahdollisimman sovellusmainen ja tällöin saatetaan kokea, että perinteinen julkaisujärjestelmä rajoittaa toteutustapaa. Äsken käyttämäni esimerkki vakuutuksen ostoprosessista sopii myös tähän tilanteeseen. Itse prosessi toteutetaan räätälöidysti ja sen toimivuutta seurataan jatkuvasti. Sovellusmaista käyttökokemusta pyritään optimoimaan pienillä käyttöliittymän hienosäädöillä ja tällöin on hyödyllistä, että taustalla olevat sisällöt ja nämä tarjoilevat rajapinnat ovat valmiina olemassa, ja näin ollen hienosäätö kohdistuu ainoastaan käyttöliittymään.
Edellistä ajatusta hieman laajentaen, voi myös olla tilanteita, joissa tiedetään jo etukäteen, että verkkopalvelun esityskerrokseen tullaan tekemään usein sisällöstä riippumattomia muutoksia. Nämä muutokset voivat olla visuaalisuuden ja käyttökokemuksen kannalta hyvinkin merkittäviä, mutta sisältöihin muutokset eivät välttämättä vaikuta ollenkaan. Tällöin Contentfulista, joka pitää huolta sisällöistä ja tarjoilevista rajapinnoista, on hyötyä. Sisällöt ja rajapinnat ovat täysin uudelleenkäytettäviä, vaikka edustakerros toteutettaisiin täysin uudestaan eri teknologiaratkaisuihin nojaten. Tässä yhteydessä on myös hyvä mainita, että elinkaaren näkökulmasta edustakerros voi olla hyvinkin nopeasti uusiutuva, mutta taustalla olevien järjestelmien käyttöikä on huomattavasti pidempi.
Neljäs skenaario laajentaa edelleen aiempia näkökulmia ja se sivuaa osaltaan organisaation kokonaisarkkitehtuuriratkaisuja. Mikäli toimitaan aidosti monikanavaisessa ympäristössä, jossa samaa sisältöä halutaan hyödyntää useassa kanavassa, on Contentful hyödyllinen ratkaisu. Tällöin verkkopalvelu on vain yksi kanava, johon sisältöä tarjoillaan, ja samoja sisältöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi verkkokaupassa, extranet-palvelussa, markkinoinnin automaatiotyökalussa, mobiiliapplikaatiossa sekä myyntiesitteissä. Samoin, jos toimitaan usean kanavan lisäksi eri kielialueilla, pystytään sisältöjen kieliversiointi hallinnoimaan Contentfulissa.
Mitä Contentfulia hyödyntäessä tulee huomioida?
Ensinnäkin on muistettava, että on hyvin harvoin järkevää tehdä koko verkkosivustoa täysin räätälöidysti. Perinteisemmät julkaisujärjestelmät ratkaisevat edelleen suurimman osan verkkopalveluun ja sen hallinnointiin liittyvistä vaatimuksista. Mutta kun räätälöintitarpeita tunnistetaan, on tällöin syytä pohtia myös Contentfulin ja muiden vastaavien rajapintaistettujen sisällönhallintajärjestelmien soveltuvuutta. Moni organisaatio on päätynyt hyödyntämään myös useampaa järjestelmää samanaikaisesti.
Toteutuksessa huomioitavat asiat riippuvat toki hyvin paljon itse toteutettavasta kokonaisuudesta, mutta mikäli Contentfulin käyttöön päädytään, on tällöin syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
- Sisältötyyppien ja tietomallien suunnittelu
- Koulutus ja käyttöönoton tuki
- Hakukoneystävällisyys
Rajapintaistettujen sisällönhallintajärjestelmien hyödyntäminen on sovelluskehittäjien näkökulmasta ihanteellista, koska ne tarjoavat joustavuutta ja vapautta toteuttajalle. Tässä piileekin potentiaalinen miina, joka on syytä välttää. Ketterästi toimiva kehittäjä saattaa ajatella jotakuinkin seuraavasti: ”Kun kerran frontti tehdään räätälöitynä, niin voidaan tehdä mitä vaan joka tapauksessa. Aletaan vaan toteuttamaan, tarpeetonta haaskata aikaa sen enempää.” Tässä ajattelutavassa on toki ripaus totuuttakin, mutta on ainakin kaksi asiaa, miksi sisältötyypit ja tietomallit kannattaa suunnitella huolellisesti:
- Tietomallien kautta syntyvät selkeät ja loogiset rajapinnat muiden sovellusten hyödynnettäviksi. Fiksujen rajapintojen avulla näiden sovellusten tekeminen on sujuvampaa ja eri kehittäjille rajapintojen omaksuminen on helpompaa. Suunnitteluun käytetty aika maksaa varmasti itsensä takaisin pitemmän aikavälin kehityskustannuksissa.
- Mikäli sisältöjen välillä on hierarkkisia suhteita tai keskinäisiä relaatiota, tulee suunnitteluun kiinnittää erityistä huomiota.
- Mikäli sisältöjä haetaan Contentfuliin muista taustajärjestelmistä, tulee tietojen päivittäminen ja synkronointi suunnitella huolellisesti.
- Asiakasorganisaation sisällöntuottajat ovat todennäköisesti markkinointiviestinnän henkilöitä, joiden mielestä järjestelmää on joka tapauksessa hieman hankala käyttää. Loogiset ratkaisut auttavat näitä sisällöntuottajia hahmottamaan ja hallinnoimaan sisältökokonaisuutta.
Kuten äsken mainittiin, on rajapintaistettu sisällönhallintajärjestelmä todennäköisesti asiakasorganisaation sisällöntuottajille huomattavasti hankalampi käyttää kuin perinteinen julkaisujärjestelmä. Teknisen toimittajakumppanin tuleekin panostaa asianmukaiseen koulutukseen sekä laadukkaiden koulutusmateriaalien tuottamiseen. Lisäksi on syytä varautua sisällöntuotannon yhteydessä riittävään käyttöönoton tukeen ja opastamiseen.
Sisällöntuottajien on hyväksyttävä, että heidän muokkausmahdollisuutensa toteutuksen osalta ovat hyvin rajallisia. Pienetkin muutokset edustakerrokseen on lähes aina teetettävä koodarilla. Tässäkin toki korostuu hyvän suunnittelun merkitys. Järkevästi toteutetussa ratkaisussa edustakerros reagoi pieniin muutoksiin, esim. yksittäisen kentän poistaminen, oikein ilman sovelluskehitystä.
Lisäksi sisällöntuottajien on hyväksyttävä, ettei esikatselumahdollisuutta lopulliseen näkymään lähtökohtaisesti ole tarjolla ennen julkaisua. Mikäli luonnosten esikatselunäkymä on ehdoton vaatimus, voidaan se toteuttaa räätälöidysti tai erillisen staging-ympäristön avulla.
Kolmas asia liittyy laajemmin räätälöityihin toteutuksiin. Verkkopalveluiden ollessa kyseessä, on toteutuksen oltava hakukoneystävällinen ja tehtyjen teknisten valintojen tulee tukea hakukoneoptimointia.
Osaavia toimittajia on useita
Suomessa virallisia Contentful-kumppaneita on tällä hetkellä seitsemän. Näistä ainoastaan Futurice on partneruustasoltaan ns. kultakumppani. Tasolle pääseminen edellyttää useiden monimutkaisten toteutusten läpivientiä. Pronssitason kumppaneita on kuusi kappaletta: Frantic, Lamia, Nitro, Solteq, Talent Base ja TietoEVRY. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi Solita ilmoitti juuri partneroituvansa Contentfulin kanssa.
Contentfulin tapauksessa virallinen kumppanuus on lopulta suhteellisen vähäpätöinen asia ja näiden virallisten partnereiden lisäksi Suomessa onkin useita muita toimijoita, jotka ovat toteuttaneet ratkaisuja Contentfulilla. Isommista toimijoista esimerkiksi Siili Solutions on hyödyntänyt Contentfulia Teoston asiointipalveluiden uudistuksessa. Muita Contentfulia hyödyntäneitä suurempia toimijoita ovat ainakin CGI, Vincit, Reaktor ja Digia. Pienemmistä toimijoista Devisioona (ent. Offbeat Solutions) on toteuttanut Kojamolle Lumo.fi-asunnonvuokrauspalvelun Contentfulia hyödyntäen.
Näin ollen toimittajakentässä on reilusti valinnanvaraa. On kuitenkin huomioitava, että Contentfulin tapauksessa laaja toimittajakumppaneiden määrä ei varsinaisesti poista riskiä toimittajariippuvuudesta. Varsinaiset toteutukset ovat käytännössä hyvin pitkälle räätälöityjä ratkaisuja, jotka kukin toimija on toteuttanut omalla tavallaan. Toisen tekemän työn haltuunottaminen voi olla yllättävän haastavaa.
Räätälöityihin toteutuksiin liittyy aina myös kustannusvaikutuksia. Mitä useammin asioita tehdään uudestaan, sitä enemmän kehityskustannukset kasvavat ajan saatossa. Myös tässä huolellisella suunnittelulla on suuri merkitys.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Parhaat muotoiluratkaisut tuote- ja palvelusivuille (15.5.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
