Web-ostajan opas

24.2.2021

Tutkimusyhtiö Forrester julkaisi juuri tuoreen näkemyksensä sisällönhallintajärjestelmistä. Aiemmin nämä katsaukset ovat kulkeneet nimellä Web Content Management Systems, mutta nyt raportin uusi nimi on Agile Content Management Systems. Samalla tarkastelukulmaa on  päivitetty webbikeskeisyydestä laajempaan ’kaikkikanavaisuuteen’.

Teoriassa tarkastelukulman päivitys on tervetullut. Erilaisia digitaalisia kosketuspintoja voi olla paljon enemmänkin kuin pelkästään oma(t) verkkosivusto(t), joten kyvykkyyksiä eri kanavissa esitettävien sisältöjen hallinnalle ja tarjoilulle tuleekin olla. Käytännön tekemiseltä edellytetään entistä enemmän ketteryyttä. Raportissa neuvotaan, että organisaatioiden tulisi kiinnittää sisällönhallintajärjestelmän valinnassaan huomiota seuraaviin asioihin:

• Sisältöjen uudelleenkäyttömahdollisuudet ja kokemusten hallinta eri kanavissa
• Tekniset kyvykkyydet, jotka mahdollistavat kehittäjille ainutlaatuisten kokemusten toteuttamisen
• Paremmat ja älykkäämmät työkalut sisältöjen ylläpitäjille

So far, so good. Periaatteessa nämä kaikki ovat ihan varteenotettavia huomioita niillä oletuksilla, että organisaatio toimii aidosti useassa digitaalisessa kanavassa ja ainutlaatuisten kokemusten tarjoaminen on sen liiketoiminnalle keskeistä.

Sitten tullaankin haasteisiin, joita raportissa ei juurikaan tarkastella. Vaikka teoriassa tarkastelukulman laajentaminen on hyvä asia, niin on mielestäni ongelmallista, että käytännön tasolla omenat, appelsiinit ja muut hedelmät ovat nyt entistä enemmän keskenään sekaisin. Forrester ei juurikaan yritä taustoittaa raportissa käsiteltyjä ratkaisuja, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Täysin keskenään erilaista on myös näiden tuotteiden kanssa eläminen päivästä ja viikosta toiseen. Minusta on siis hankalaa, ellei jopa mahdotonta, evaluoida näitä toisistaan merkittävästi poikkeavia ratkaisuja yhteismitallisesti.

Lue lisää kansainvälisten tutkimusyhtiöiden näkemyksistä ja näiden sovittamisesta Suomen markkinaan.

Raportin kärkikastin toimijat on jaoteltavissa ainakin kolmeen erilaiseen koriin:

• Julkaisujärjestelmäpohjalta ponnistavat DXP-ratkaisut
• Kaupallisia palveluita avoimen lähdekoodin ratkaisuiden päälle tarjoavat toimijat
• Täysin rajapintaistetut, ns. headless-sisällönhallintajärjestelmät

Julkaisujärjestelmäpohjalta ponnistavia DXP-ratkaisuja ovat mm. Adobe, Optimizely (ex-Episerver) ja Sitecore. Nämä toimijat ovat olleet jo vuosia Forresterin ja toisen suuren tutkimusyhtiö Gartnerin sisällönhallintakatsausten kärjessä. Nämä toimijat ovat perinteisesti olleet vahvoja sisällönhallinnassa ja julkaisukyvykkyyksissä. Sisällöntuottajien ja ylläpitäjien käyttökokemukseen on panostettu merkittävästi. Ajan mittaan tuotteisiin on kehitetty yhä enemmän myyntiä ja markkiniontia tukevia ominaisuuksia, kuten personointia, testausta ja markkinoinnin automaatioratkaisuja. Pääkohderyhmänä näillä toimijoilla on kansainväliset suuryritykset, mutta myös Suomessa tuotteilla on tehty toteutuksia. Erityisesti Episerverin asema on ollut vahva niin Suomessa kuin kotimaassaan Ruotsissa. Suomen suosituimpiin julkaisujärjestelmiin voi tutustua tarkemmin erillisessä artikkelissa.

Acquia ja Automattic ovat toimijoita, jotka tarjoavat kaupallisia palveluitaan avoimen lähdekoodin ratkaisuiden päälle. Acquia perustuu Drupaliin ja Automattic puolestaan WordPressiin. Molemmat toimijat tarjoavat ratkaisulleen pilvipohjaisen alustan erilaisine lisäpalveluineen. Pyrkimyksenä on taklata avoimen lähdekoodin kehitykseen liittyviä huolenaiheita ja tarjota suuremmille organisaatioille luotettavuutta ja vakautta esim. palvelutasosopimusten (SLA) muodossa. Käytännössä Acquian ja Automatticin asiakaskunta on suurelta osin Pohjois-Amerikassa. Suomessa organisaatiot luottavat edelleen ’perinteisempään’ avoimen lähdekoodin kehitykseen.

Rajapintaistettuja sisällönhallintajärjestelmiä ovat puolestaan Contentful, Contentstack sekä Amplience. Nämä ovat pilvipohjaisia ratkaisuja, jotka toimivat lähtökohtaisesti vain sisältövarastoina palvellen muita sovelluksia. Varsinaiset asiakkaalle näkyvät käyttöliittymät ovat käytännössä hyvin pitkälle räätälöityjä toteutuksia, jotka hyödyntävät sisällönhallintajärjestelmässä hallinnoituja sisältöjä. Rajapintaistettujen sisällönhallintajärjestelmien hyödyntäminen on sovelluskehittäjien näkökulmasta ihanteellista, koska ne tarjoavat joustavuutta ja vapautta toteuttajalle. Vastaavasti asiakasorganisaation sisällöntuottajille nämä ovat huomattavasti hankalampia käyttää kuin perinteiset julkaisujärjestelmät. Contentfulin ja muiden rajapintaistettujen sisällönhallintajärjestelmien hyödyntämistä on käsitelty laajemmin erillisessä artikkelissa.

Kokonaisuudessaan Forresterin raportin voi ladata itselleen katsauksessa esiintyvien teknologiatoimittajien sivustoilta, esim. Contentful.

Yhteenvetona korostan, että vaikka nämä ratkaisut vaikuttavat Forresterin katsauksen perusteella hyvin yhteismitallisilta ja jokaisella näistä toimijoista on myös hyvin samankaltaiset markkinointiviestit, ovat järjestelmät käytännössä hyvin erilaisia. Itse toteutusprojektin voi vielä saada ’avaimet käteen’ -tyyppisesti suht samalla tavalla, mutta ostavan asiakkaan näkökulmasta tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota pitempään aikajänteeseen, joka on hyvinkin erilaista eri vaihtoehdoilla.

Asiakkaiden tulisikin ennen teknologiavalintaa pohtia huolellisesti mitä ylipäätään halutaan saada aikaan, millaisia digitaalisia palveluita halutaan toteuttaa sekä miten kokonaisuutta halutaan hallita ja ylläpitää.

Lopuksi on vielä todettava, että on ajoittain jopa huvittavaa seurata, kun perinteisemmät julkaisujärjestelmätoimittajat yrittävät keksiä keinoja markkinoida tuotteitaan trendikkäästi headless-ratkaisut mahdollistaviksi. Samalla unohtuu, että mikäli edustakerroksia aletaan räätälöimään voimakkaasti, hukataan pesuveden mukana osa hyvistä julkaisujärjestelmäkyvykkyyksistä, joiden ansiosta tuote on asemansa saavuttanut. Samaan aikaan täysin pilvinatiivit headless-ratkaisut kehittävät yhä parempia sisällönhallinta- ja julkaisuominaisuuksia, jotka ovat aina olleet perinteisempien julkaisujärjestelmien vahvuuksia.

Kaipaatko neuvoa omaan verkkopalvelu-uudistukseesi? » Ota yhteyttä!

Tilaa blogin ”parhaat palat” -uutiskirje, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa.