Etsi

Web-ostajan opas

Asiantuntemusta digipalveluiden suunnitteluun ja kilpailutukseen

kategoria

Fiksu kilpailutus

Meiltä saat apua ja tukea kilpailutukseen, tarjousvertailuun ja toimittajavalintaan. Ota yhteyttä!

Miksi pamuttaminen toimii huonosti julkishallinnon digipalveluiden suunnittelussa?

11.1.2023

Palvelumuotoilun (Service Design) viitekehyksen asiakaslähtöisistä menetelmistä on vuosikymmenen aikana tullut laadunvarmistamisen patenttiratkaisu, joihin nojaudutaan aina kun lähdetään kehittämään verkkopalveluja – myös julkishallinnossa. Innostuksessa unohtuu monesti, että ortodoksisimmat palvelumuotoilun menetelmät eivät sovellu kovin hyvin julkishallinnon digipalveluihin, vaan suunnittelutyössä on asiakaslähtöisyydellä tietyt rajansa.

Jatka lukemista ”Miksi pamuttaminen toimii huonosti julkishallinnon digipalveluiden suunnittelussa?”

Tarjousten laadullinen arviointi varmistaa onnistuneen ratkaisun julkisessa hankinnassa

Kun ollaan hankkimassa tietojärjestelmää joko tuotteena, tuotteen asiakaskohtaisena toteutuksena tai täysin räätälityönä, kannattaa tarjouksia arvioida laadullisesti, jotta varmistutaan, että ratkaisu on juuri meille paras. Hankintalain puitteissa on täysin mahdollista tehdä tarjouksille laadullinen asiantuntija-arvio, kunhan kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Olennaista on, että arviointikriteerit on kerrottu selkeästi kilpailutuksen yhteydessä, arviointi on systemaattista ja se on toistettavissa.

North Patrolissa suunnittelemme tietojärjestelmiä ja niiden hankintaa, mutta autamme hyvin usein asiakkaitamme myös kilpailuttamaan toteutuskumppanin. Meidän asiakkaillemme hintaa tärkeämpi seikka on, mitä hinnalla saadaan. Sen sijaan, että pisteytetään tarjouksia vain sen pohjalta, toteutuuko jokin tietty ominaisuus vai ei, käännetään fokus siihen, miten toimittaja aikoo tämän toteuttaa. Tämän selvittämiseen on erilaisia laadullisia arviointimenetelmiä.

Jatka lukemista ”Tarjousten laadullinen arviointi varmistaa onnistuneen ratkaisun julkisessa hankinnassa”

Kilpailutus: Valtiontalouden tarkastusvirasto tarvitsee avoimuusrekisterijärjestelmän toteuttajan

Suomeen säädetään hallitusohjelman mukaisesti avoimuusrekisterilaki, joka astuu voimaan 1.1.2024. Avoimuusrekisterilaki velvoittaa yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä ilmoittamaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistamastaan vaikuttamistoiminnasta. Lain tarkoituksena on valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Avoimuusrekisteri on ilmoitusmenettelyyn perustuva tietojärjestelmä, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa laissa säädetyllä tavalla siitä millaista, missä mittakaavassa ja millä tavoin päätöksentekijöihin on kohdistettu vaikuttamistoimintaa tai vaikuttamistoiminnan neuvontaa. Järjestelmän tehtävä on mahdollistaa laissa edellytettyjen tietojen raportointi mahdollisimman automaattisesti ilman viranomaisen manuaalisia prosesseja.

Jatka lukemista ”Kilpailutus: Valtiontalouden tarkastusvirasto tarvitsee avoimuusrekisterijärjestelmän toteuttajan”

Kotus hakee kumppania laaja-alaisen verkkopalvelukokonaisuuden kehitykseen

Kotimaisten kielen keskus (Kotus) on käynnistänyt verkkosivustokilpailutuksen ja hakee osaavaa WordPress-kumppania verkkosivustojensa toteutukseen.

Kilpailutus on avattu julkisten hankintojen Hanki-palvelussa, ja kilpailutusasiakirjat ovat luettavissa 22.12.2022 kello 12 saakka.

Jatka lukemista ”Kotus hakee kumppania laaja-alaisen verkkopalvelukokonaisuuden kehitykseen”

Osaaminen ja kokemus – kelpoisuusehdot vai arviointikriteerit?

Miten julkisessa hankinnassa kannattaisi arvioida kokemusta tai referenssejä? Onko joku parempi tekijä kuin toinen vain sen takia, että hänellä on enemmän työtunteja vyön alla? Kokemus kun ei ole sama asia kuin osaaminen. Ja mistä puolestaan voidaan tietää, onko referenssitoteutuksen kivalta vaikuttavat ratkaisut oikeasti tarjotun tiimin ansiota? Meneekö kunnia väärälle taholle, kun aikaisempia toteutuksia arvioidaan kilpailutuksessa?

Julkisissa hankinnoissa tarjousten arviointikriteerien on oltava hyvin selkeät. Siksi houkutus voi olla suuri arvioida sellaisia asioita, joiden numeerinen vertailu on helppoa, kuten referenssien lukumäärä tai tehdyt työtunnit. Menneet ansiot eivät kuitenkaan takaa onnistunutta lopputulosta eivätkä kerro mitään siitä, mitä me voimme odottaa omalta projektiltamme. Siksi näiden arviointi kilpailutuksessa ei ole kovin mielekästä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei osaamista ja kokemusta kannata arvostaa, mutta pisteytyksen sijaan nämä kannattaa asettaa vähimmäisvaatimuksiksi.

Jatka lukemista ”Osaaminen ja kokemus – kelpoisuusehdot vai arviointikriteerit?”

Hyvä vaatimusmäärittely kuvaa mitä halutaan, muttei kerro miten

Verkkopalvelun vaatimusmäärittely on neuvottelu- ja kommunikointiväline, joka auttaa ostamisessa ja kilpailutuksessa. Etenkin avoimessa menettelyssä vaatimusmäärittely on kenties tärkein dokumentti, sillä se kuvaa toimittajalle sen palvelun, jonka heidän tulee luoda. Hyvin tehtynä vaatimusmäärittely auttaa myös toteutusprojektia pysymään raiteilla, sillä toimittaja pystyy tarjousvaiheessa arvioimaan työmäärän ja kustannukset mahdollisimman tarkasti ja kehitysjonoon päästään heti kiinni.

Jatka lukemista ”Hyvä vaatimusmäärittely kuvaa mitä halutaan, muttei kerro miten”

Hyvällä uudistuksen valmistelulla vältytään hutiratkaisuilta

Tietojärjestelmähankinnat ovat lähes aina sen kokoluokan investointeja, että olisi hyvä varmistaa, että investointi kohdistuu oikein. Hankkeen valmistelu kannattaa aina, riippumatta siitä, ollaanko ostamassa valmista tuotetta, toteutusprojekteja vai resursseja. Hyvällä valmistelulla vältämme virhehankintoja ja laastariratkaisuja, ja samalla varmistetaan, että eurot kohdistuvat oikeaan asiaan.  Tähän tulee avuksi hankkeen esiselvitys. Esiselvityksellä varmistetaan, että ollaan ratkaisemassa oikea ongelma ja myös, että ratkaistaan se oikein ja laadukkaasti.

Jatka lukemista ”Hyvällä uudistuksen valmistelulla vältytään hutiratkaisuilta”

Case Riihimäki: Intranet ja julkiset sivustot samalla julkaisujärjestelmällä

Riihimäen kaupunki uudisti samalla kerralla julkiset verkkosivustonsa sekä viestinnällisen intranetin. Sivustokokonaisuuteen kuuluu pääsivuston, Riihimäki.fi:n, lisäksi kuusi erillistä sivustoa.

Rinkka-intranetin lisäksi omat sivustonsa saivat Visit Riihimäki, Riihimäen taidemuseo, Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäen Vesi ja Robotiikkakampus. Julkisen verkkosivuston aikaisempi julkaisualusta oli WordPress ja intranetin Episerver (nyk. Optimizely). Jatkossa Riihimäki halusi siirtyä käyttämään vain yhtä julkaisualustaa – WordPressiä.

Jatka lukemista ”Case Riihimäki: Intranet ja julkiset sivustot samalla julkaisujärjestelmällä”

Case: Hausjärvelle ja Lopelle verkkosivut samalla sapluunalla

Hausjärvi ja Loppi päätyivät uusimaan verkkosivustonsa yhdessä. Jopa niin että yhteisessä projektissa tehtiin sama vaatimusmäärittely, jota kumpikin kunta hyödynsi ensin kilpailutuksessa, sitten sivuston toteutuksessa ja lopulta sisällöntuotannossa.

Yhteistyö kahdelle kantahämäläiselle kunnalle oli luontevaa, koska heidän aikaisemmat sivustonsakin oli tehty hyödyntämällä samaa konseptia ja käyttämällä samaa julkaisujärjestelmää. Aikaisemmin käytettyyn WordPress-julkaisujärjestelmään oltiin tyytyväisiä, joten se valittiin uusienkin sivustojen alustaksi.

Jatka lukemista ”Case: Hausjärvelle ja Lopelle verkkosivut samalla sapluunalla”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑