Verkkokaupan perustaminen on monelle yritykselle vaikeaa, mutta verkkokauppamaisempaan suuntaan voi silti mennä. Esimerkiksi jälleenmyyjien kautta toimiville yrityksille voi oman verkkokaupan perustaminen olla todella ison henkisen ja liiketoiminnallisen kynnyksen takana.
Illuusio verkkokaupasta on kuitenkin kohtuullisen helppo tehdä, ja sellainen voi olla hyvin tehokasta. Continue reading ”Yritysten verkkopalvelut verkkokauppamaistuvat”
B2B-myyntikanavaselvityksessämme korostui yhtenä strategisena tehtävänä erityisen asiakaspalvelun tarjoaminen digitaalisen kanavan kautta. Tämä oli yksi neljästä tärkeimmästä strategisesta tehtävästä. Muut olivat tuotteiden ja palveluiden myynti, asiakkuuden hoito ja asiakashistorian arkisto. Keskityn tässä nyt tuohon erityiseen asiakaspalveluun, jota me North Patrolissa kutsumme ”VIP-aition tarjoamiseksi”. Continue reading ”B2B-palvelukanava on asiakkaan VIP-aitio”
Kuten selvityksemme otsikko ”B2B-myyntikanava verkossa” kertoo, ovat kyselyymme vastanneiden organisaatioiden verkossa toimivat B2B-kanavat luonteeltaan pääosin myynnillisiä tilauskanavia. Suurin osa näistä kanavista on tarkoitettu nimenomaan olemassa olevalle asiakaskunnalle, jotta he voisivat tilata tarvitsemansa tuotteet ajasta ja paikasta riippumatta.
Continue reading ”Digitaalisen B2B-myyntikanavan erilaiset roolit”
North Patrolin Virpi Blom pitää 12.12.2018 Helsingissä koulutuspäivän ”Digitaalisen palvelun saavutettavuus käytännössä”. Koulutusta voi suositella kaikille niille, jotka ovat vastuussa siitä, että oma verkkopalvelu vastaa syksyllä voimaantulevan EU-direktiivin asettamiin saavutettavuustavoitteisiin.
Etenkin julkishallinnossahan tämä direktiivi tulee syksyllä aiheuttamaan paljon hikoilua ja harmaita hiuksia, koska kuten GDPR:nkin kohdalla, niin direktiiviä lukemalla ei välttämättä valaistu siitä miten asiat pitäisi käytännössä tehdä.
Käytännössä jokaisen sivuston pitäisi syksyllä itse osata määritellä mikä on riittävä saavutettavuustaso omalle palvelulle, ja tämän määrittelyn tekemiseen Virpi aikoo koulutuksessa keskittyä.
Continue reading ”Asiantuntijamme kouluttaa: Uusi saavutettavuusdirektiivi käytännössä”
Kirjoitin aiemmin Danske Bankin uudesta etusivusta, joka mukautuu erilaiseksi, jos käyttäjä on tunnistettu asiakkaaksi. Toinen tuore esimerkki järkevästä personoinnista tulee Volvo Construction Equipmentilta. Volvo CE käyttää personointia hienosti asiakkaiden ohjaamisessa oikeaan maasivustoon, vaikka asiakas olisikin saapunut Googlesta suoraan.
Continue reading ”Personointia käytännössä: Volvo Construction Equipment”
Päivitin SlideSharessa suosittua Verkkokauppajärjestelmät Suomessa 2018 -katsaustani ja kirjasin samalla joukon ennustuksia järjestelmämarkkinan kehityksestä. Tiivistän tähän artikkeliin nuo dekin lopusta löytyvät ennustukset siitä mihin suuntaan uskon asioiden kehittyvän.
Continue reading ”Verkkokauppa-alustat Suomessa 2018”
14.5.2018
Digitaalisen asiakaskokemuksen hallintaa voi lähestyä monin eri tavoin. Osa vaihtoehdoista on kokonaisvaltaisempia ja näin ollen myös raskaampia, kun taas osa on kevyempiä ja enemmän pistemäisesti asiakkaan kokemusta optimoivia.
Continue reading ”Asiakaskokemuksen hallinnan tekniset ratkaisut: Ketterämmät lähestymistavat”
2.5.2018
Voiko digitaalisen asiakaskokemuksen omistaa? Tai voiko sitä ylipäätään hallita?
Kyllä voi. Ainakin lähes kaikkien merkittävien alustatoimittajien mielestä. Lähtökohdista riippumatta pilvipalveluna tarjottava DXP, Digital Experience Platform, tuntuu olevan lähes jokaisen toimittajan ykköstuote. Viestiä pönkittävät myös kansainväliset tutkimusyhtiöt Gartner ja Forrester, jotka laativat omia DXP-vertailujaan päätöksentekijöiden tueksi. Hieman oikaisten (ja pilke silmäkulmassa) voidaankin todeta, että hankkimalla käyttöösi oikean tuotteen hallitset pian asiakkaidesi digitaalista ostokäyttäytymistä.
Continue reading ”Asiakaskokemuksen hallinnan tekniset ratkaisut: Valmisalustat”
Android- ja iOS -appsien tekemisessä on nähty ihan merkittävää buumia viime vuosina Suomessa, ja tämä on näkynyt myös koodauksen hinnoissa ja yleensäkin saatavuudessa. Tällä hetkellä kuitenkin yleistyy myös webbipohjaisten sovellusten tekeminen, koska esimerkiksi Googlen ajama Progressive Web Apps -malli mahdollistaa web-sovelluksille enemmän toimintoja ja valtaa, jolloin ero aitojen appsien ja web-appsien välillä kapenee. Tosin tästäkin huolimatta appseja tarvitaan jatkossakin, mutta tämä ehkä hillinnee pahinta markkinan ylikuumentumista – ehkä.
Continue reading ”Paljonko maksavat mobiilidevaajat?”
