B2B-myyntikanavan tyypillistä asiakasta on vaikea yleistää. Yritysasiakkaiden tarpeet kanavalle ovat yllättävän monimuotoisia. Sähköistä B2B-myynti- tai palvelukanavaa suunniteltaessa ei riitä, että asiakkaalle pystytään esittämään hänen sopimuksensa mukaiset tuotteet ja asiakaskohtainen hinnoittelu, vaan myös ostajien käyttötilanteet ja -tottumukset on huomioitava. Jatka lukemista ”B2B-myyntikanavalla ei ole tyypillistä asiakasta”
5.4.2018
Mikä on yliopiston verkkosivun tarkoitus? Ensisijaisena tarkoituksena on markkinoida yliopiston tarjontaa potentiaalisille opiskelijoille ja tutkijoille. Tämä oivallus toimi punaisena lankana läpi Åbo Akademin verkkopalvelu-uudistuksen. Määrätietoisen työn lopputuloksena on rohkea yliopistosivusto joka suuntaa viestinsä selkeästi uusille opiskelijoille ja tutkijoille. Rohkean sisältölinjauksen lisäksi, uuden abo.fi -palvelun käyttöliittymä nojautuu vahvasti hakuun. Lopputuloksena on jotain aivan muuta, kuin mitä ollaan yliopistoilta totuttu Suomessa näkemään.
Jatka lukemista ”CASE: Åbo Akademi teki rohkean verkkosivu-uudistuksen valtavirran vastaisesti”
27.2.2018
Olen ollut mukana useammassa web-uudistuksessa, joiden käynnistämisen tärkeimpiä syitä on ollut ”siitä kamalasta megamenusta” eroon pääseminen. Silti koko ajan julkaistaan uusia verkkopalveluja, joiden päävalikosta lävähtää työpöytänäkymässä esiin jättimäinen megamenu.
Jatka lukemista ”Mikä vika megamenussa?”
5.9.2017
Vuoden aikana on julkaistu herkullisia ja fiksuja uusia verkkopalveluja, joiden konseptoinnissa, määrittelyssä tai kilpailutuksessa North Patrol on ilokseen saanut olla mukana. Jatka lukemista ”Miltä näyttää verkkopalvelu vuosimallia 2017?”
9.5.2017
Kunnat, virastot ja muut sekalaisten palvelujen tarjoajat rakastavat ”sähköisen asioinnin” asiointiluukkuja! Digitalisaation nimissä niiden tarjoaminen luo itseisarvoista sex-appealia, ja niitä mainostetaan mielellään sillä palvelulupauksella, että käyttäjä löytää yhdeltä luukulta ”kaikki tarvitsemansa asiointipalvelut”. Onkohan minulta jäänyt jotakin oivaltamatta, kun en näe tässä mitään hyötyjä käyttäjälle/asiakkaalle, vaan oikein vanhanaikaista organisaatiolähtöisyyttä??
1.3.2017
Vielä 2000-luvun alussa oli aika tavallista, että internetiä käytettiin julkisilta yhteiskäyttöisiltä koneilta oppilaitoksissa, kirjastoissa, työvoimatoimistoissa jne. Tuolloin oli ihan vakava riski se, että koneissa oli ”javascript disabloituna” (tietoturvasyistä tai ylläpidon helpottamiseksi), tai konekanta oli niin vanhaa, että selainversiot eivät tukeneet selaimessa suoritettavia skriptejä. Esteettömyyden kannalta oli siis tärkeää ajatella, mitä tapahtuu niille tavallisille käyttäjille, joiden selaimet eivät tue skriptejä.
Jatka lukemista ”Javaskriptittömien tukeminen ja saavutettavuus”
31.10.2016
Viime vuosien aikana on taas jostain luikerrellut suunnittelijoiden päähän käsitys siitä, että ”Suurenna tekstikokoa” -nappula olisi etenkin julkishallinnon verkkopalveluissa jotenkin suotava, tai jopa välttämätön ominaisuus. Se EI OLE hyvää käytettävyyttä eikä mitenkään edistä esteettömyyttä — päinvastoin.
Jatka lukemista ”Tekstikokoa suurennetaan selaimella, ei erillisillä nappuloilla”
17.5.2016
Verkkopalvelun kielivalikkoa EI SAA esittää lippurivistönä. Palaan tähän ikivanhaan asiaan, koska suhtaudun siihen intohimoisesti ja aatteellisesti: loviisalaisen Sivin äidinkieli ei voi löytyä Ruotsin monarkian lipun alta, eikä australialaisen Owenin kielivalinta voi olla ”Iso-Britannia”.
Jatka lukemista ”Valtion lippu ei ole symboli kielivalinnalle”
